M. A. Numminen

Mauri Antero Numminen on pitkän linjan taiteilija ja kulttuurin monitoimimies. Hän on toiminut uransa aikana paitsi laulajana myös säveltäjänä, sanoittajana, kirjailijana, runoilijana, näyttelijänä, tuottajana ja lyhytelokuvien ohjaajana. Ainakin. Kouluikäisenä jazzista kiinnostunut Numminen soitti rumpuja ja pääsi 18-vuotiaana Unto Monosen orkesteriin. Samaan aikaan myös klassinen ja moderni musiikki alkoivat kiinnostaa. Vuonna 1960 Numminen muutti Somerolta Helsinkiin opiskellakseen kansantaloutta ja valtio-oppia. Pääaineiksi muodostuivat kuitenkin sosiologia, filosofia ja kielitiede. Lisäksi hän opiskeli suomalais-ugrilaisia kieliä, kansanrunoutta, eskimo -ja bantukieliä ja tähtitiedettäkin. 1960-luvulla Numminen tunnettiin underground-taiteilijana, joka kuului mm. Suomen Talvisota 1939–1940 -ryhmän perustajiin runoilijoiden Jarkko Laine ja Markku Into kanssa. Hän myös aloitti konemusiikkiharrastuksen Suomessa.

Laajimmin Numminen tunnettaneen erittäin omaperäisestä lauluäänestä. Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa, Olen nähnyt Helga-neidin kylvyssä, Kumipallona luokses pompin ain, Schubertin liedit ja monet muut ovat jääneet suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Kun M. A. Numminen ja Pedro Hietanen esiintyvät duona, voidaan odottaa esimerkiksi jazzia, rockia ja laulelmaa. Kun Numminen esiintyy Uusrahvaanomaisen jatsiorkesterin tai Uusrahvaanomaisen tango-orkesterin kanssa, mukana on myös Hietanen. Nummisen esittäessä rytmisäestyksellisiä runojaan tai laulaessa filosofi Wittgensteinin tekstejä säestäjänä on usein Hietanen. Lastenkonserteissa kuullaan toisenlaista duoa, Gommi-jänistä (Numminen) ja Pommi-kissaa (Hietanen).

Numminen on suosittu esiintyjä Ruotsissa ja Saksassa, ja hän on myös levyttänyt useilla kielillä, jopa esperantoksi. Nummisen suurista sävelteoksista Pohjoista tango-oratoriota on esitetty mm. Helsingin juhlaviikoilla ja saksankielistä kantaattia ”Verliebte Philosophen” viimeksi Kassel Documenta -festivaalilla 2015. Numminen myös esitelmöi ja pitää puheita, aiheinaan esimerkiksi vaihtoehtokulttuuri, suomalainen tango, Unto Mononen, Rauli Badding Somerjoki ja sivistyksen merkitys. Hän on sekä Åbo Akademin valtiotieteiden kunniatohtori että Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtori.

Kuva: Tomas Dikk



Takaisin edelliselle sivulle