Erkki Lahesmaa

sello

Sellisti Erkki Lahesmaa suoritti Bachelor of Music-tutkinnon Julliard Schoolissa New Yorkissa 1990 ja voitti samana vuonna Julliard-kilpailun. Hän valmistui 1993 Yalen yliopistosta suoritettuaan Master of Music-tutkinnoin Aldo Parisotin johdolla. Debytoituaan New Yorkin Lincoln Centerissä Lahesmaa on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Ensikonserttinsa Helsingissä hän piti 1998.

Lahesmaa tunnetaan aktiivisena uuden musiikin esittäjänä ja useat säveltäjät ovat kirjoittaneet ja omistaneet sävellyksiään hänelle. Hän on työskennellyt mm kanadalaisen Arthur-Leblanc-jousikvartetion ja Vancouverin sinfoniaorkesterin jäsenenä. Lisäksi hän on Plus Ensemblen, Turku Ensemblen ja Ad Libitum-pianotrion jäsen.

Erkki Lahesmaa toimii sellomusiikin lehtorina sekä jousten ja kamarimusiikin ainejohtajana Sibelius-Akatemiassa ja sellonsoiton lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut useiden arvostettujen sellokilpailun tuomaristossa ja on kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toimikunnan jäsen.

Erkki Lasonpalo

kapellimestari

Erkki Lasonpalo on opiskellut kapellimestariksi Sibelius-Akatemiassa Jorma Panulan ja Leif Segerstamin johdolla. Vuodesta 2012 hän on johtanut useita Suomen merkittäviä orkestereita, kuten Tampere filharmoniaa, Turun filharmonista orkesteria, Sinfonia Lahtea, Tapiola Sinfoniettaa. Lasonpalo on myös vieraillut Islannin sinfoniaorkesterin kapellimestarina.

Lasonpalo on toiminut taiteellisena johtajana Heinäveden musiikkipäivillä ja Kemin kaupunginorkesterissa. Hän on Helsinki Sinfonietan, Mikkelin Musiikkijuhlien ja nuorten soittajien Sinfoniaorkesteri Vivon taiteellinen johtaja. Lappeenrannan kaupunginorkesteria Erkki Lasonpalo on johtanut vuodesta 2020.

Fredrika Mikkola

Viulu

Nuorella Fredrika Mikkolalla on ollut vuosi vuodelta suurempi rooli Iitin Musiikkijuhlilla. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt herättää huomiota myös kansainvälisillä areenoilla.

2020 Mikkola voitti Vatelot-Rampaul-viulukilpailun Pariisissa, esiintyi vuotta myöhemmin Euroopan Parlamentissa Brysselissä, Young Belgian Strings-orkesterin solistina ja Pariisin Olympialaisten avajaiskonsertissa. Mikkola valmistaa parhaillaan musiikin maisterintutkintoa Pariisissa. Tämän vuoden aikana hän on sen lisäksi ehtinyt soittaa Pariisin Filharmonian La Musikfest Parisienne-festivaalilla ja konsertoinut Wienissä Dimitri Sitkovetskin kanssa.

Mikkolan musiikillinen erityislaatu huomattiin ja varhain. Hän aloitti viulunsoiton opinnot 3-vuotiaana Helsingissä ja Pariisissa. Vuodesta 2014 lähtien Mikkola opiskeli säännöllisesti myös professori Tuomas Haapasen johdolla. Pariisissa hänen opettajiaan ovat olleet maestrot Philippe Graffin, Constantin Bogdanas, Florin Szigeti ja José Alvarés.

Fredrika Mikkola soitti Mikkelin J.S. Bachin viulukonserton a-molli Mikkelin kaupunginorkesterin solistina ollessaan vasta 9-vuotias. Orkesteria johti Okko Kamu.

Vuosi sitten hän valmistui Conservatoire National Supérieur de Musique de Parisin solistiselta linjalta ja suoritti ranskalaisen ylioppilastutkinnon.

Kuva: Tiina Närkki

Johanna Hasu

juontaja

Johanna Hasu on filosofian tohtori, pianonsoiton lehtori ja kirjailija. Kirjoja hän tähän mennessä kirjoittanut kahdeksan. Niiden joukossa on runoteoksia, romaaneja sekä pianonsoiton opetukseen ja oppimiseen liittyviä teoksia. Viime vuonna häneltä ilmestyi musiikkikasvatuksen uranuurtajasta, Ingeborg Hymanderista kertova romaani Työskennelkää rakkaudesta.

Pianonsoiton oppiminen ja oppimisvaikeudet ovat lähellä Johanna Hasun sydäntä. Hän toimii pianonsoiton lehtorina Pohjois-Kymen musiikkiopistossa ja kysytty kouluttaja ja luennoitsija.

Jukka Orma

Kitara

Jukka Orma on jatkuvasti uusia uria etsivä muusikko. Hänet tunnetaan kitaralegendana, laulajana ja lauluntekijänä, mutta klassisen musiikin säveltäjänä hän on uusi tuttavuus. Iitin Musiikkijuhlilla kuullaan kantaesityksenä hänen jousikvartettonsa Voces Vitae. 

Orma esiintyy Musiikkijuhlilla myös yleisölle tutummassa kitaristin roolissa. Hän on 70-luvulta lähtien pyörinyt monissa rytmikkäissä musiikkikuvioissa, mm Sielun Veljien, Piirpauken, Edvard Vesalan ja Pedro’s Heavy Gentlemenin joukoissa. Omista sävellyksistään koostuvia sooloalbumeita hän on julkaissut neljä.

Katariina Ruokonen

Alttoviulu

Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja suoritti ammattitutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut niiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa. Iitin musiikkijuhlilla hän on ollut vakituinen esiintyjä.

Tällä hetkellä Ruokonen toimii alttoviulistina Sinfonia Lahdessa ja soittaa myös kamarimusiikkikokoonpanoissa

Kuva: Tommi Käppi

Lappeenrannan kaupunginorkesteri

orkesteri

Lappeenrannan kaunpunginorkesteri on maamme pienin sinfoniaorkesteri. Päätoimisia muusikoita siinä on 21. Orkesterin historia ulottuu vuoteen 1909, jolloin Lappeenrannan musiikinystävien yhdistys aloitti aktiivisen orkesteritoiminnan kaupungissa. 1940-luvulla orkesteria johtivat sellaiset legendaariset kapellimestarit kuten Martti Similä ja Jouko Tolonen. 1980 orkesteri kunnallistettiin ja se laajeni nykyiseen kokoonpanoonsa Lappeenrannan kaupunginorkesteriksi.

Orkesterin monipuolinen ohjelmisto vaihtelee kamarimusiikista sinfonioihin, klassisesta viihteeseen ja vanhasta uusimpaan musiikkiin. Se tekee virkeää yhteistyötä maakunnan muiden musiikkilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Orkesterin taiteellisina johtajina ovat toimineet mm Ari Rasilainen, Pertti Pekkanen, Jan Soderblom ja Tibor Bogányi, vuodesta 2020 kapellimestari Erkki Lasonpalo.

Tutustu orkesteriin

Laura Mikkola

Piano, taiteellinen johtaja

Pariisissa asuva Laura Mikkola on ollut Iitin Musiikkijuhlien sielu ja taiteellinen johtaja festivaalin alusta, vuodesta 2003. Hänen laajat kontaktinsa ovat tuoneet Iittiin vuosien varrella suuren joukon kansainvälisiä eturivin muusikoita ja säveltäjiä.

Mikkolan oma ura kansainvälisesti arvostettuna pianistina alkoi ennen hänen kahdettakymmenettä ikävuottaan. Siihen mennessä hän oli voittanut Maurice Ravel-kilpailun Pariisissa 1988, Maj-Lind-kilpailun Suomessa 1992, Unisa Transnet-kilpailun Etelä-Afrikassa 1994, saanut yleisöpalkinnon ja tullut toiseksi Queen Elisabeth-kilpailussa Brysselissä 1995 ja saanut nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon 1995.

Kilpailuvuosistaan lähtien Mikkola on työskennellyt suurten orkestereiden ja tunnetuimpien kapellimestareiden, kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereita, joiden solistina hän on soittanut, ovat mm Los Angeles Philharmonic, Washington Symphony Orchestra, Münchener Philharmonker, Helsingin kaupunginorkesteri ja RSO. Hän on tehnyt kiertueita Euroopan lisäksi myös Japanissa, Kiinassa ja Lähi-Idässä.

Tiiviin konsertoinnin lisäksi hän on levyttänyt niin vanhojen klassikoiden kuin nykysäveltäjienkin musiikkia. Erityisen syvällisesti hän on paneutunut Eino-Juhani Rautavaaran musiikkiin ja levyttänyt koko Rautavaaran pianotuotannon. Mikkola on levyttänyt kokonaisuudessaan myös David Chailloun, Svein Hundsnesin ja David Matthewsin pianotuotannon.

Vuonna 2023 Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi Hampurissa. Steinway&Sons myöntää arvonimen aikakautensa merkittävimmille pianisteille. Keväällä 2025 Mikkola kutsuttiin arvostetun Queen Elisabeth-pianokilpailun tuomaristoon Brysseliin. Hän itse oli osallistunut kilpailuun menestyksekkäästi 30 vuotta aikaisemmin. Syksyllä 2025 Laura Mikkola konsertoi sopraano Karita Mattilan kanssa Iitin kirkossa Ruskan aikaan-konsertissa.

Kuva: Heikki Tuuli

Merja Larivaara & Kaihon Karavaani

yhtye

Näyttelijä Merja Larivaara & Kaihon Karavaani trio tuovat kesäiltaan väriä, valoa ja elämänonnea, kaihoa ja toivoa, riehakkuutta ja kurittomuutta unohtamatta! Tämä aika tarvitsee elämyksiä ja yhdessäolon kokemuksia enemmän kuin ehkä koskaan. Katsotaan yhdessä maailmaa kaikissa sen väreissä!

Merja Larivaara on teatterista, elokuvista ja TV-sarjoista tuttu Jussi-palkinnolla palkittu näyttelijä ja laulaja. Vuodesta 2012 hän on tehnyt myös ohjaustöitä ja ohjannut mm monologioopperan Tähtiin kirjoitettu ja musikaalit My Fair Lady ja Peppi Pitkätossu. Larivaara on esiintynyt musisoijana ja harmonikan soittajana eri kokoonpanoissa, Kaihon Karavaanin kanssa vuodesta 2024.

Kaihon Karavaani ei myöskään esittelyjä kaipaa. Yhtye on yksi Suomen suosituimmista keikkabändeistä. Platina- ja kultalevyjä sillä on useita. Verlassa Merja Larivaaran kanssa soittavat Rocka Merilahti, Jiri Kuronen ja Jape Karjalainen.

Maailma väreissä-konsertissa kuullaan kappaleita menneiltä vuosikymmeniltä sekä uutta musiikkia Kaihon Karavaanilta ,Kari-Pekka Toivoselta ja Merja Larivaaralta

Minna Lindgren

toimittaja-kirjailija

Minna Lindgren kirjoittaa itsestään näin:”Maisteri Minna Lindgren valmistui Helsingin yliopistosta pääaineenaan musiikkitiede kauan sitten viime vuosituhannella, vaikka pitkään opiskelikin, koska työ Yleisradiossa hidasti akateemista sivistystä. Jätettyään vakituisen työn Lindgren äityi kirjailijaksi, joka on julkaissut 11 romaania ja 6 tietokirjaa musiikista. Romaaneja on käännetty 8 kielelle, niistä on tehty useita näytelmäversioita ja tv-sarja. Kunniatohtoriksi omasta alma materistaan kohotettu Lindgren on yhä uskollinen työpaikalle, jonne 40 vuotta sitten pyöräili kesätoimittajaksi: nyt on meneillään jo 12. kesä Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmiä Yle Radio 1:ssä. Lindgren on toista kautta Helsingin kaupunginvaltuutettu kuvitellen voivansa parantaa maailmaa myös politiikan keinoin.

Nina Karmon

viulu

Nina Karmon syntyi suomalais-saksalaiseen muusikkoperheeseen Stuttgartissa Saksassa. Sellisti-äitinsä johdolla hän aloitti sello-opinnot 5-vuotiaana, kunnes pari vuotta myöhemmin vaihtoi viuluun. Viulunsoitossa häntä ohjasi aluksi isä, Stuttgartin radion sinfoniaorkesterin konserttimestari.

Karmon on opiskellut musiikkia Hans-Eisler yliopistossa Berliinissä ja New Yorkissa Manhattan School of Musicissa. Hän on kysytty solisti Euroopan konserttilavoilla. Kamarimusiikki on lähellä hänen sydäntään ja hän onkin esiintynyt useilla festivaaleilla myös Suomessa. Nina Karmon on ennestään tuttu vieras myös Iitin Musiikkijuhlilla. 

Pianistimiehensä Oliver Triendlin kanssa Karmon on levyttänyt Toivo Kuulan, Ilmari Hannikaisen ja Helvi Leiviskän viululle ja pianolle säveltämiä teoksia.

Esiintyvän taiteilijan uran ohessa hän opettaa Felix Mendelssohn Bartholdyn musiikki- ja teatteriyliopistossa Leipzigissa.

Oliver Triendl

piano

Oliver Triendl on tunnettu aikamme ehkä tutkivimpana ja musiikin kaanonia kyseenalaistavimpana pianistina. Hänen intohimonsa on penkoa musiikin arkistoja ja nostaa niistä esiin historian unohtamia ja vähän esitettyjä säveltäjiä ja teoksia. 2025 hän saikin arvostetun saksalaisen Special Achievement Award-palkinnon levytyksistään, joista suuri osa koostuu hänen arkistolöydöistään. Levytyksiä on 150!

Triendl on uransa aikana runsaasti palkittu pianisti, joka on soittanut useiden merkittävien eurooppalaisten orkestereiden solistina ja työskennellyt maineikkaiden kapellimestareiden kanssa. Hän on konsertoinut ahkerasti myös Euroopan ulkopuolella.

Vaimonsa, suomalaissyntyisen viulisti Nina Karmonin kanssa Triendl on levyttänyt Toivo Kuulan, Ilmari Hannikaisen ja Helvi Leiviskän pianolle ja viululle säveltämiä teoksia.

Orma-Gustavson Street Level

yhtye

Jukka Orma

Jukka Orma on jatkuvasti uusia uria etsivä muusikko. Hänet tunnetaan kitaralegendana, laulajana ja lauluntekijänä, mutta klassisen musiikin säveltäjänä hän on uusi tuttavuus. Iitin Musiikkijuhlilla kuullaan kantaesityksenä hänen jousikvartettonsa Voces Vitae. Orma esiintyy Musiikkijuhlilla myös yleisölle tutummassa kitaristin roolissa. Hän on 70-luvulta lähtien pyörinyt monissa rytmikkäissä musiikkikuvioissa, mm Sielun Veljien, Piirpauken, Edvard Vesalan ja Pedro’s Heavy Gentlemenin joukoissa. Omista sävellyksistään koostuvia sooloalbumeita hän on julkaissut neljä.

Jukka Gustavson

Kosketinsoittaja, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Jukka Gustavson kuuluu suomalaisen rytmimusiikin veteraaneihin. Hän oli yksi progressiivisen rockin pioneereista jo soittaessaan Wigwamissa 70-luvulla. Omia sooloalbumeita Gustavson on julkaissut 11.

Jan-Olof Strandberg

Suomalaisen rock-jazz-progen kärkeen kuuluu myös basisti-säveltäjä Jan-Olof Strandberg. Hän on aktiivinen useissa kokoonpanoissa, joissa musiikki rakentuu 70-luvun progressiivisen jazz-rockin ja bluesin ympärille, mutta jättää tilaa myös improvisaatiolle. Strandberg on julkaissut useita soololevyjä.

Thomas Törnroos

Thomas Törnroos on porvoolainen ammattimuusikko, rumpali ja kulttuurivaikuttaja. Hän on soittanut eri kokoonpanojen kanssa 35:llä levytyksellä. Porvoossa hän on 1990-luvulta lähtien järjestänyt yli 200 jazz-iltaa.  2024 Törnroos julkaisi ammattirumpaleille ja harrastajille suunnatun kirjan, Jazz-rummut – komppaus ja improvisointi.

Sami Junnonen

Huilu

Sami Junnonen on ympäri maailman arvostettu monipuolinen ja laaja-alainen huilisti. Junnosen sooloura lähti vauhtiin heti hänen debyytti-resitaalistaan Helsingissä 2012. Kuusi vuotta myöhemmin hän sai loistavat arviot soolodebyytistään Houstonin Sinfoniaorkesterin solistina Teksasissa Yhdysvalloissa. Soolouransa ohella Junnonen on työskennellyt äänenjohtajana mm Islannin Sinfoniaorkesterissa, Kairon Sinfoniaorkesterissa Egyptissä, Hong-Kongin Sinfoniaorkesterissa, ja Aucklandin Filharmonikoissa Uudessa-Seelannissa.

Junnonen levyttää ahkerasti ja hänen levytyksensä ovat saaneet kunniamainintoja Suomessa ja ulkomailla.  Viimeksi Tanskan yleisradioyhtiö DR valitsi hänen 2024 julkaisemansa Jacques Ibertin, André Jolivetin ja Joaquin Rodrigon huilukonserttoja sisältävän levytyksensä viikon levyksi. The Fluit View-lehti ylisti albumia monumentaaliseksi tuotannoksi, joka inspiroisi vielä tuleviakin sukupolvia.

Kuva: Esajuha Posti

Tuomas Katajala

tenori

TenoriTuomas Katajala on yksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä laulajista. Hänet tunnetaan poikkeuksellisen monipuolisena taiteilijana, mikä näkyy hänen laajassa ooppera-, konsertti- ja lied ohjelmistossaan.

Katajalan ura sai vahvaa nostetta Glyndebournen oopperafestivaalin debyytistä 2015, minkä jälkeen hän on esiintynyt useissa Euroopan suurimmista oopperataloista kuten Lontoon Royal Opera House Covent Gardenissa, Milanon La Scalassa, Berliinin Staatsoper Unter den Lindenissä ja useissa muissa. Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Suomen Kansallisoopperassa Katajala on vieraillut useita kertoja. Viime aikojen rooleihin kuuluvat Lohengrin rooli Savonlinnan oopperajuhlilla, Erikin rooli Lentävässä hollantilaisessa Pekingin NCPA:ssa, sekä Brysselissä ja Luxembourgissa, Maxin rooli Weberin Der Freischützissä Oper Leipzigissa, Polluxin rooli Straussin Die Liebe der Danae -oopperassa Genovan Teatro Carlo Felicessä ja Grigorin rooli Boris Godunovissa Savonlinnan oopperajuhlilla.

Syksyllä 2025 Katajala on esiintynyt mm. Kölnin oopperan uudessa Reinikullan -produktiossa, konsertoi Palermossa Mahlerin maan laulussa, sekä Mahlerin 8. Sinfoniassa Latvian Kansallisoopperassa. Alkuvuodesta 2026 Katajala teki rooli- ja talodebyytin esiintyessään Bacchuksen roolissa Straussin Ariadene auf Naxos -oopperassa Teatro dell’Opera di Romassa alkuvuodesta 2026.

Useita palkontoja ja tunnustuksia saanut Katajala toimii oopperauransa ohella Urkuyö ja Aaria-festivaalin taiteellisena johtajana.

Tuuli Lindeberg

sopraano

Sopraano Tuuli Lindeberg tunnetaan erityisesti barokkiajan ja oman aikamme laulumusiikin esittäjänä. Hän laulaa säännöllisesti suomalaisten orkestereiden ja kamariyhtyeiden kanssa ja esiintyy ahkerasti maamme klassisen musiikin näyttämöillä, konserttisarjoissa ja festivaaleilla. 

Lindeberg on aktiivinen nykymusiikin puolestapuhuja ja esittäjä, jonka lauluääni ja muusikkous ovat inspiroineet monia suomalaisia säveltäjiä. Hän on kantaesittänyt mm Ilari Kailan, Asta Hyvärisen, Yoko Yokoyaman ja Kaija Saariahon musiikkia. 

Lindebergillä on ollut näyttämörooleja erityisesti vapaan kentän kamariooppera- ja poikkitaiteellisissa tuotannoissa, joista tuoreimpia ovat Lauri Mäntysaaren mikrotonaalinen monologiooppera Luottamus, Anna Mustosen ja Marianna Henriksonin barokkimusiikkia ja nykytanssia yhdistänyt Eros ja Kaija Saariahon varhainen musiikkiteatteriteos Study for Life.

Lindeberg opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa Ritva Auvisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi 2002. Esiintymisen lisäksi hän toimii opettajana Sibelius-Akatemiassa, Musica nova Helsinki-nykymusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja vanhan musiikin BRQ Vantaan toisena taiteellisena johtajana.