Taiteilijat
Tutustu kesän taiteilijoihin.
Anssi Mänttäri Quintet
jazz-yhtye
Jazziin keskittynyt kvintetti perustettiin vuonna 1960, aikana jolloin yhtyeen kertoman mukaan jazzia soittamalla ei keikkoja saanut. ”Pohjanmaalle ei ollut asiaa, Itä-Suomi oli suvaitsevampi. Tilanne parani yhtyeen kotiutuessa tiukemmin Helsinkiin. 1969 oli kaksi maaseutukeikkaa: toinen Espoon Dipolissa ja toinen Tukholmassa.”
Tällä vuosituhannella tilanne parani, sillä jazzia kuunnellaan nykyään ympäri maata. Yhtyeen alkuvuosien muusikoista on mukana vain yhtyeen perustaja Anssi Mänttäri, rummut. Mänttäri tunnetaan myös elokuvaohjaajana, -käsikirjoittajana ja -tuottajana, joka on mm. saanut kolmesti elokuvataiteen valtionpalkinnon. Hän sekä Aki ja Mika Kaurismäki perustivat Sodankylän elokuvajuhlat vuonna 1986.
Kvintetin ohjelmisto koostuu suurelta osin jazzin klassikoista mutta on yhtyeensä näköinen ja kuuloinen, kiitos persoonallisten solistien. Yhtyeen tyylin merkittävä luoja on pianisti Sakari Sirkkanen - toiselta ammatiltaan toimittaja Ylen A-studiossa. Säveltäjä-trumpetisti Antero Priha ja säveltäjä-saksofonisti Panu ”Saxman” Syrjänen ovat arvostettuja, monista huippuyhtyeistä tunnettuja muusikoita, ja basisti Eerik Siikasaari on vuosia ollut instrumenttinsa kärkinimiä Suomessa. Jo vuonna 1988 Siikasaari oli Iiro Rantalan ja Rami Eskelisen kanssa perustamassa Trio Töykeät -yhtyettä.
Antti Suoranta
lyömäsoittimet
Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.
Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Hän vaikutti pitkään Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin kamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa.
Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.
Kuva: Lauri Olander
Dorel Fodoreanu
sello
Enesco-kvartetin perustajajäseniin kuuluva sellisti Dorel Fodoreanu opiskeli Bukarestin konservatoriossa. Pariisiin hän muutti vuonna 1979. Fodoreanu oli ensimmäisiä romanialaisia muusikoita, joita kutsuttiin säveltäjä George Enescun mukaan nimetyn filharmonisen orkesterin solistiksi Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän sai romanialaisen Mihail Jora -palkinnon. Fodoreanu on soittanut Barcelonan orkesterin ja parmalaisen Arturo Toscanini -filharmonian soolosellistinä. Tätä nykyä hän toimii Pariisissa Sorbonnen sinfoniaorkesterin soolosellistinä ja opettaa Sorbonnen yliopistossa. Hän on opettanut myös lukuisilla mestarikursseilla ja toiminut kansainvälisten sellokilpailujen tuomariston jäsenenä.
Eero Lehtimäki
klarinetti
Eero Lehtimäki (s. 1989) toteuttaa muusikkona ja kapellimestarina samaa monipuolisuutta ja avarakatseisuutta kuin mitä muutenkin tavoittelee elämässään. Hän toimi Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina 2019–2022. Klarinetistina Eero esiintyy yhä säännöllisen epäsäännöllisesti ja on eniten kotonaan historiallisten instrumenttien parissa. Kapellimestarin ja muusikon työnsä ohella Eero on lisäksi valmistunut akustiikan diplomi-insinööriksi.
Eero saa inspiraatiota kirjallisuudesta, merestä ja Euroopan vanhoista kulttuurikaupungeista. Hän ihannoi monipuolista ymmärrystä ja sivistystä ja tekee musiikkia viedäkseen sen avulla kuulijat paikkoihin, joita he eivät osaisi edes kuvitella.
Kuva: Paula Ojansuu
Elina Leskelä
harmonikka
Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.
Kuva: Hellevi Karakorpi
Enesco-kvartetti
Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.
Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.
Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.
Erkki Lahesmaa
sello
Turun konservatoriossa Timo Hanhisen johdolla opiskellut sellisti Erkki Lahesmaa voitti vuonna 1986 toisen palkinnon Turun sellokilpailussa. Hän valmistui Yalen yliopistosta 1993 suoritettuaan Master of Music -tutkinnon Aldo Parisot'n johdolla. Sitä ennen hän oli suorittanut Bachelor of Music -tutkinnon Juilliard Schoolissa 1990 ja voittanut Juilliard-kilpailun New Yorkissa. Debytoituaan New Yorkin Lincoln Centerissä 1990 Lahesmaa on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Ensikonserttinsa Helsingissä hän piti 1998.
Kamarimusiikkia Lahesmaa on opiskellut tiiviisti mm. Juilliard- ja Tokyo-kvartettien johdolla. Lahesmaa tunnetaan aktiivisena uuden musiikin esittäjänä, ja useat säveltäjät ovatkin kirjoittaneet ja omistaneet teoksiaan hänelle. Hän on työskennellyt mm. kanadalaisen Arthur-Leblanc-jousikvartetin ja Vancouverin sinfoniaorkesterin jäsenenä. Lisäksi Lahesmaa on Plus Ensemblen, Turku Ensemblen sekä Ad Libitum - pianotrion jäsen. Hänen Plus Ensemblen jäsenenä tekemänsä CD sai vuoden 2010 parhaan klassisen
musiikin albumin Emma-palkinnon.
Lahesmaa toimii sellomusiikin lehtorina sekä jousten ja kamarimusiikin ainejohtajana Sibelius- Akatemiassa. Hän on sellonsoiton lehtori myös Turun ammattikorkeakoulussa. Lahesmaa on pitänyt mestarikursseja eri puolilla maailmaa ja ollut useiden musiikkikilpailujen tuomaristossa. Vuonna 2013 hänet kutsuttiin kansainvälisen Hatšaturjan-sellokilpailun juryn jäseneksi ja vuonna 2019 kansainvälisen Glazunov-kilpailun tuomaristoon. Lahesmaa on Turun sellokilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toimikunnan jäsen. Hän toimii myös Nauvon kamarimusiikkipäivien taiteellisena johtajana.
Florin Szigeti
viulu
Yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana Enesco-kvartetin viulisti Florin Szigeti on esiintynyt orkesterien solistina, lukemattomissa resitaaleissa sekä toiminut monien orkestereiden konserttimestarina. Hän on soittanut yli 2000 jousikvartettikonserttia maailman tunnetuimmissa konsertteisaleissa ja festivaaleilla. Szigeti opiskeli Bukarestin konservatoriossa ja asettui sitten Enesco-kvartetin kanssa Pariisiin vuonna 1979. Hän on opettanut Sorbonnen yliopistossa yli kaksikymmentä vuotta ja johtanut Sorbonnen sinfoniaorkesterin viuluja. Szigeti on arvostettu opettaja, joka kutsutaan usein pitämään mestarikursseja. Hän on myös toiminut monien kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Nykyään Szigeti jakaa aikansa Enesco-kvartetin opetustyön kesken. Hän toimii Conservatoire National de Région de Paris -konservatorion professorina ja opettaa myös Pariisin konservatoriossa.
Folke Gräsbeck
piano, luento
Folke Gräsbeck voitti 17-vuotiaana Maj Lind -pianokilpailun opiskellessaan vielä Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen johdolla. Hän suoritti jatko-opinnot Lontoossa Maria Curcio-Diamandin yksityisoppilaana ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui akatemiasta 1997 ja väitteli musiikin tohtoriksi vuonna 2008 aiheenaan piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa.
Gräsbeck tunnetaan Sibelius-asiantuntijuuden lisäksi ahkerana soolokonsertoijana ja säestäjänä. Hänellä on ollut lukuisia konsertteja Lahden ja Naantalin Sibelius-festivaaleilla, Järvenpään Sibelius-viikoilla sekä Sibeliuksen kuoleman 50-vuotismuistofestivaaleilla Tokiossa ja Lontoossa. Hän on ollut myös orkesterisolistina useissa Euroopan maissa, esiintynyt Helsingin juhlaviikkojen konserteissa vuodesta 1971 ja toiminut Virossa järjestettävän kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994–1995. Hän on tällä hetkellä Sibelius Korppoossa -festivaalin taiteellinen johtaja.
Gräsbeck on esittänyt yli 400 Jean Sibeliuksen noin 600 sävellyksestä, niistä 91 kantaesityksinä. Hän on julkaissut yli 60 cd-levyä, joista 24 sisältyy BIS-yhtiön kansainväliseen sarjaan The Sibelius Edition.
Gräsbeck, joka on esittänyt myös Beethovenin tuotannon sellolle ja pianolle kokonaisuudessaan Suomessa ja ulkomailla, mm. sellisti Munir Bakiehin kanssa nimellä Duo Finlandia, on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1985. Hänelle on myönnetty Sibeliuksen Hämeenlinnan syntymäkodin mitali vuosina 1996 ja 2015 ja Sibelius-Seura ry:n Sibelius-mitali 2014. Lontoolainen UK Sibelius Society -yhdistys nimitti hänen vuoden taiteilijaksi, ”Artist of the Year” 1999.
Frédéric Lainé
alttoviulu
Alttoviulisti Frédéric Lainén ura jakautuu soittamisen, opettamisen ja musiikkitieteen kesken.
Suoritettuaan ylemmän tutkinnon Lyonin ja Pariisin konservatorioissa 1980-luvun alussa Lainé työskenteli Orchestre des Pays de Savoien ja Concerts Pasdeloup -orkesterin soolosellistinä. Kamarimuusikkona hän on soittanut sellaisissa kokoonpanoissa kuin Simon Quartet, Fidelio Piano Quartet ja Cappa String Quartet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Oseaniaa. Lainé valmistui myös musiikkitieteen tohtoriksi 1998 Toursin yliopistosta, ja sen jälkeen yksi hänen työpaikoistaan on ollut Éditions Billaudot -musiikkikustantamo Pariisissa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Bärenreiterin ja muidenkin ranskalaisten ja belgialaisten kustantamojen kanssa. Mm. kuusiosaisen alttoviuluoppikirjan ja -historian kirjoittanut Lainé opettaa Pariisin konservatoriossa alttoviulun ja kamarimusiikin soittoa sekä kamarimusiikin didaktiikkaa. Enesco-kvartetin jäsen Lainésta tuli marraskuussa 2021.
Fredrika Mikkola
viulu
Kuusitoistavuotias Fredrika Mikkola aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana opettajinaan Siljamari Heikinheimo Helsingissä ja Sofia Goloboff-Rigoni Pariisissa. Vuodesta 2014 lähtien häntä opetti Helsingissä professori Tuomas Haapanen. Seuraavana vuonna alkoivat opinnot pariisilaisessa Francis Poulenc -konservatoriossa professori Constantin Bogdanasin oppilaana. Vuodesta 2017 alkaen Fredrika opiskeli Conservatoire à rayonnement régional de Paris -konservatoriossa professori Florin Szigetin johdolla ja vuodesta 2020 professori José Alvarezin johdolla. Keväällä 2022 hänet hyväksyttiin opiskelijaksi arvostettuun Pariisin konservatorioon (Conservatoire national supérieur de musique et de danse de Paris) opettajanaan Philippe Graffin.
Keväällä 2020 Fredrika voitti 1. palkinnon Vatelot-Rampal-viulukilpailussa Pariisissa. Hän käy Pariisissa musiikkipainotteista lukiota, soittaa kamarimusiikkia ja opiskelee musiikin historiaa, musiikin analyysia ja improvisaatiota. 2022 hän suoritti säveltapailun diplomin, Diplôme d'études musicales.
Fredrika on ollut kolmesti Mikkelin kaupunginorkesterin solistina kapellimestarina Okko Kamu; ensimmäisen kerran 9-vuotiaana Iitin musiikkijuhlilla 2017. Samana vuonna hän oli jo soittanut Iitin musiikkijuhlien talvikonsertin.Seuraavana kesänä hän oli Iitin festivaalilla mukana ensemblessa, joka soitti säveltäjä Gabriel Yaredin johdolla. Suomessa Fredrika on konsertoinut myös mm. Aino Acktén kamarifestivaalilla ja Kuhmon Kamarimusiikissa sekä konserttikiertueella Kemijärvellä ja Kuusamossa. Ulkomailla esiintymisiä on ollut Seattlessa Yhdysvalloissa, Brysselissä, Mantovassa ja Cividale del Friulissa Italiassa sekä Saumurissa ja Pariisissa Ranskassa. Toukokuussa 2023 Fredrika esiintyi Euroopan parlamentissa Brysselissä, ja tammikuussa 2024 hän esitti F. Mendelssohnin konserton Belgiassa Young Belgian Strings -orkesterin solistina, kapellimestarina Dirk Van de Moortel.
Fredrika on valittu Sibelius Korppoossa -festivaalin nuoreksi taiteilijaksi 2024.
Kuva: Tiina Närkki
Kuva: Tiina Närkki
Hanna-Kaarina Heikinheimo
huilu
Hanna-Kaarina Heikinheimo on toiminut Radion sinfoniaorkesterin soolopikkolon- ja huilunsoittajana syksystä 1994 lähtien. Ennen RSO:n kiinnitystä hän ehti soittaa kaksi vuotta Turun kaupunginorkesterissa ja kolme vuotta Helsingin kaupunginorkesterissa. Hän myös opettaa pikkolonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Omat huilu- ja piano-opintonsa Heikinheimo aloitti Vantaan musiikkiopistossa ja päätyi sieltä Sibelius-Akatemiaan Mikael Helasvuon huiluluokalle. Valmistuttuaan musiikin maisteriksi vuonna 1995 hän on hakenut oppia useilta huilun mestareilta kuten Severio Gazzellonilta, Aurèle Nicolet'lta, Michel Debostilta ja Timothy Hutchinsilta.
Heikinheimo on tehnyt soolo- ja kamarimusiikkinauhoituksia Yleisradiolle niin huilulla kuin pikkolollakin. Lisäksi hän on ollut monet vuodet aktiivisesti mukana Suomalaisen kamariorkesterin ja Avanti!:n toiminnassa. Pitkään uralla toimineena orkesterimuusikkona Heikinheimo arvostaa nykyisin erityisesti sitä oppia ja inspiraatiota, joka yhdessä musisoidessa välittyy omilta soittajakollegoilta.
Hannu-Pekka Björkman
lausuja/kertoja
Hannu-Pekka Björkman on arvostettu ja palkittu näyttelijä, joka on tehnyt huikean määrän erilaisia teatteri-, elokuva-, televisiosarja- ja äänirooleja. Ilmajoelta kotoisin oleva Björkman valmistui 1997 Teatterikorkeakoulusta, ja sen jälkeen hän on työskennellyt säännöllisesti maamme teattereissa. Elokuva- ja televisiorooleja on kertynyt jo sadan roolin verran. Hänet palkittiin Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2021.
Taideyliopiston teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professorina Björkman toimi vuosina 2013–2018. Viisivuotisen professorikauden päätyttyä hän siirtyi näyttelijäksi Kansallisteatteriin, josta on parhaillaan virkavapaalla. Björkman on myös kirjailija, jonka esikoiskirja ”Valkoista valoa” julkaistiin vuonna 2007. Uusin kirjoituskokoelma ”Metsä ei kuule neuvojani” ilmestyi 2022.
Björkman on esiintynyt useita kertoja Laura Mikkolan kanssa konserteissa ja eri festivaaleilla; Iitin musiikkijuhlien lisäksi mm. Kuhmon Kamarimusiikissa. Yksi ikimuistoisimmista vierailuista Iitissä oli kesällä 2015 Heiner Goebbelsin vaikuttavassa Surrogate-teoksessa, jonka uusi trioversio esitettiin avajaiskonsertissa. Säveltäjä Goebbels oli läsnä teoksensa kantaesityksessä. Trion Björkman (ihmisääni), Mikkola (piano) ja Kazutaka Morita (lyömäsoittimet) esityksestä seurasi useita konsertoimiskutsuja. Tänä kesänä Björkman on jälleen mukana kantaesityksessä, kun Iitin kirkossa kuullaan säveltäjä Jouko Tötterströmin uusi melodraama.
Kuva: Laura Malmivaara
Inka Auhagen
laulu
Inka Auhagen (Kuoppamäki, s. 1966) on laulaja-lauluntekijä, joka aloitti työuransa lapsinäyttelijänä neljävuotiaana (Solveigin laulu, Elämänmeno). Debyyttialbumi Tomua tuulessa julkaistiin 1996. Sen lauluista Sinä päivänä satoi lunta ylsi Radio Suomen listaykköseksi. Myös Mä en rakasta sua enää, Ruususen unta ja Keinuta mua jäivät soimaan radioissa. Television Neloskanavalla Auhagen juonsi 1990-luvun lopulla lifestyle-ohjelmaa Neiti Groove. Kansainvälisen Sash!-kokoonpanon laulusolistina hän kiersi maailmaa 2000-luvun alussa. Single With My Own Eyes kipusi UK Singles Chart -listan Top 10:n joukkoon.
Auhagenin toinen albumi Vaeltaja ilmestyi 2015, ja uusin single Lemmikit on vaaleansinisiä julkaistiin tämän vuoden huhtikuussa. Vuonna 2022 alkanut yhteistyö levy-yhtiö Tähdittämön kanssa poikii uutta musiikkia hänen runokynästään (Neljäs aamu 2022). Auhagenin muille suomalaisille laulajille säveltämiä kappaleita ovat mm. Arja Korisevan Vähän liian vähän ja Lea Lavenin Kuin muuttolinnut.
Kuva: Hans Andersson
Ion Buinovschi
viulu
Ion Buinovschi syntyi Moldovassa muusikkoperheeseen. Hän aloitti viulunsoiton viisivuotiaana ja opiskeli aluksi Moldovassa vanhempiensa Galina ja Nikolai Buinovschin johdolla. Akateemisen loppututkinnon Buinovschi suoritti Bukarestin musiikkiakatemiassa Romaniassa Stefan Gheorghiun johdolla. Maisterin tutkinnon hän suoritti Rowanin yliopistossa New Jerseyssä Yhdysvalloissa Michael Ludwigin johdolla vuonna 2001.
Synnyinmaassaan Moldovassa Buinovschi voitti kansallisen viulukilpailun vuonna 1993, ja Romaniassa hän sai kolmannen palkinnon ”Jeunesses Musicales”-kilpailussa 1994. Vuonna 2000 hän sai kolmannen palkinnon M.T.N.A. (Music Teachers' National Association) -kilpailussa Washington D.C.:ssä. Buinovschi on asunnut Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Hän on työskennellyt Oulu Sinfoniassa ja Turun filharmonisessa orkesterissa. Vuodesta 2007 hän on ollut Pori Sinfoniettan 1. konserttimestari. Buinovschi on toiminut myös Palmgren-kvartetin 1. viulistina sen perustamisesta lähtien. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt ympäri maailman. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Musica - säätiön apuraha ansiokkaasta taiteellisesta työskentelystä.
Kuva: Harri Virta
Jouko Tötterström
säveltäjä
Musiikin tohtori, pianisti, pedagogi ja säveltäjä Jouko Tötterström opiskeli sävellystä Erland Sundquistin, Paavo Heinisen ja Kari Kuosmasen johdolla. Elämäntyönsä hän on tehnyt pääosin Oulussa, jossa hän toimi pianonsoiton yliopettajana konservatoriossa 1985–1999 ja kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa vuosina 1999–2023. Taiteilijana Tötterström on esiintynyt erityisesti pianoduona vaimonsa Riitta Tötterströmin kanssa sekä soittanut runsaasti kamarimusiikkia.
Tötterströmin sävellystuotanto on varsin laaja, ja siihen sisältyy mm. orkesteriteoksia, kaksi sinfoniaa, kamariooppera, baletti, pianokonsertto, kamarimusiikkiteoksia, sooloteoksia pianolle, viululle ja muille soittimille sekä laulu- ja kuoromusiikkia. Säveltäjänä hän on ilmaissut teoksillaan kirjon erilaisia inhimillisen elämän aspekteja. Teoksista mittavin on hänen laaja soolopianolle säveltämänsä teoskokonaisuus Balladeja ja interludeja, jossa liikutaan Berliinin terroriteon, ystävän vakavan loukkaantumisen ja luonnonmullistuksen kautta renessanssitaiteen kirkkauteen.
Monet muusikot ovat Tötterströmin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Yksi tärkeimmistä on pianotaiteilija Laura Mikkola, jonka kanssa yhteistyö on kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Mikkola on kantaesittänyt monia Tötterströmin teoksia ja soittanut niitä usein sekä kotimaassa että ulkomailla. Esimerkiksi vaikuttava Berliini-aiheinen balladi Wilhelm kuultiin Mikkolan tulkitsemana kantaesityksenä Iitin musiikkijuhlilla 2019.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Tötterströmille Suomen Leijonan Ritarimerkin hänen ansioistaan musiikkialalla. Vähän aikaa sitten hänelle myönnettiin Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi.
Kuva: Reijo Koirikivi
Jukka Harju
käyrätorvi
Jukka Harju on toiminut Radion sinfoniaorkesterin soolokäyrätorven soittajana 16 vuotta. Tätä ennen hän haki oppia Claudio Abbadon Gustav Mahler -nuoriso-orkesterista, Sibelius-Akatemiasta sekä Wienin MDW:stä. Hän on vieraillut äänenjohtajana mm. Ruotsin ja Ranskan radio-orkestereissa, Tukholman ja Oslon kuninkaallisissa filharmonioissa, maineikkaassa European Chamber Orchestrassa sekä kamarimuusikkona lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla.
Vuonna 2006 Lieksan Vaskiviikko myönsi hänelle Vuoden vaskisoittaja 2006 -arvonimen menestyksestä kansainvälillä estradeilla. Solistina Harju on soittanut tärkeimpien kotimaisten orkestereiden lisäksi myös Ruotsissa, Virossa, Islannissa, Italiassa ja Kanadassa, kamarimuusikkona aina Japanissa ja Yhdysvalloissa saakka. Jukka on tilannut tasaisesti uusia teoksia kotimaisilta säveltäjiltä. Iitin musiikkijuhlilla hän on vieraillut ensikerran vuonna 2006 ja tänä kesänä hänelle tulee seitsemäs kerta Iitin kesäisissä maisemissa. Iitin Mankalasta on kotoisin myös Jukan tanskalais-ruotsalainen pihakoira Vipi.
Jukka Kuoppamäki
laulu
Jukka Kuoppamäki (s. 1942) aloitti levytysuransa jo lukioikäisenä 1960 lauluyhtyeissä Neloset ja Kukonpojat. Ensimmäisen kokonaan omaa tuotantoa sisältäneen albuminsa Mitä kansa haluaa hän julkaisi vuonna 1966. Tästä alkoi hänen jo lähes kuusi vuosikymmentä kestänyt lauluntekijänuransa, jonka aikana hän on julkaissut 47 albumia ja 28 kokoelmaa.
Kuoppamäen yli 2000 laulun tuotantoon kuuluvat mm. Sininen ja valkoinen, Paljon sanomatta jää, Pieni mies, Anna mulle tähtitaivas, Satulinna ja Sinussa on valo. Hänelle on myönnetty Kullervo Linnan Säätiön palkinto 1993, Erikois-Emma elämäntyöstään 2001, Juha Vainio -palkinto 2018 sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali vuonna 2019.
Kuva: Turo Haapamäki
Katariina Ruokonen
alttoviulu
Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja ammattitutkinnon hän suoritti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut näiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa. Ruokonen kuuluu alttoviulistina Sinfonia Lahden soittajakaartiin.
Kuva: Tommi Käppi
Kimmo Hakola
säveltäjä
Kimmo Hakola (s. 27.7.1958) opiskeli Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran oppilaana. Vuonna 1987 hän voitti Unescon säveltäjärostrumin ensimmäisellä jousikvartetollaan ja kolme vuotta myöhemmin kappaleellaan Capriole, minkä myötä hän nousi säveltäjiemme kärkijoukkoon 1980-luvun lopulla.
Säveltämisen ohella Kimmo Hakola on toiminut myös kapellimestarina, esiintyvänä taiteilijana, taiteellisena johtajana sekä luovan alan hallitusammattilaisena koti- ja ulkomailla. Mm. Ondine ja Innova Records ovat levyttäneet hänen teoksiaan.
Kuva: Kaapo Hakola
Laura Mikkola
piano, taiteellinen johtaja
Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa Brysselissä samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.
Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien kapellimestarien kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashkenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa. Orkestereina ovat olleet mm. Los Angelesin filharmonikot, Washingtonin kansallisorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri (RSO), Helsingin kaupunginorkesteri, Belgian kansallisorkesteri, Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri, Kairon sinfoniaorkesteri, Tšekin filharmoninen orkesteri, Göteborgin sinfonikot, Stuttgartin valtionoopperan orkesteri ja Nagoyan filharmoninen orkesteri Japanissa.
Mikkolan ohjelmisto käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.
Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia, Erkki-Sven Tüürin pianokonserton Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ja Paavo Järven kanssa sekä Philippe Entremontin kanssa Mozartia, Ravelia ja Šostakovitšia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Kuusi vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, mukaanlukien teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. Uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy ilmestyi 2021.
Viime vuonna Laura Mikkola valittiin ensimmäisenä suomalaisena naispianistina nk. Steinway-artistiksi (Steinway Artist) Hampurissa Saksassa. Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana hän on toiminut festivaalin perustamisesta lähtien.
Kuva: Heikki Tuuli
Maria Lund
sopraano
Laulaja ja näyttelijä Maria Lund on esiintynyt teattereissa ja konserttisaleissa ympäri Suomen jo
parinkymmenen vuoden ajan. Hänen tavaramerkikseen on muodostunut tyylilajien taitava risteyttäminen
yhdistettynä ohjelmiston monipuolisuuteen.
Lund on esiintynyt uransa aikana useiden musikaalien päärooleissa: Tampere-talon Sound of Musicin
Mariana, West Side Storyn Mariana Tampereen teatterissa ja Elizabeth Taylorina TTT:n eli Tampereen
Työväenteatterin Liz-musikaalissa. My Fair Ladyn Elizana hän on vieraillut sekä Tampereen että Kouvolan teatterissa. Merkittäviä töitä ovat olleet myös musikaalit Viulunsoittaja katolla TTT:ssä (Hodelin rooli) sekä Hair (Sheila Franklin), Shrek (Fiona) ja Jekyll & Hyde (Lucy) Jyväskylän kaupunginteatterissa. Helsingin kaupunginteatterissa Lund esiintyi ensimmäisen kerran suurmusikaalissa Päiväni murmelina Ritana syksyllä 2020. Helsingin Sanomien teatteriarvostelija Lauri Meri katsoi ”hänen iskevyytensä pelastavan koko kaupunginteatterin esityksen”. Tuorein Lundin rooli Helsingin kaupunginteatterissa on diivan rooli musikaalissa Priscilla, aavikon kuningatar kaudella 2022–2023.
Ääninäyttelijänäkin toiminut Lund on vieraillut myös useiden kesäteattereiden lavoilla ja laulanut niin
sinfoniaorkestereiden kuin jazzorkestereidenkin solistina. Lundin ensimäinen albumi sisälsi Heikki Sarmannon sävellyksiä mm. Eino Leinon runoihin. Myöhempi albumi Ajan Sävel myi kultaa vuonna 2009. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin Kullervo Linna -palkinto. Vuonna 2008 Lund voitti television Tanssii tähtien kanssa -kilpailun ja 2023 Tähdet tähdet -laulukilpailun.
Kuva: Niko Laurila
Moosa Myllykangas
kuvataiteilija
Moosa Myllykangas on toiminut yli 30 vuotta ammattitaiteilijana Pohjois-Suomesta käsin. Hän on tarkastellut taiteen tekemistä eurooppalaisesta, aasialaisesta ja amerikkalaisesta näkökulmasta ja käynyt dialogia siten saamiensa taide-elämän ja taidevaikutteiden kanssa. Kotimaassa hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Amos Andersonin, Oulun, Kemin ja Tornion Aineen taidemuseoissa sekä Designmuseossa. Myllykankaan töitä on esitelty myös mm. Laukon kartanossa 2022 ja Mäntän kuvataideviikoilla 2018. Hänen teoksiaan sisältyy Suomen valtion, Oulun taidemuseon, Oulun kaupungin, Tampereen kaupungin, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan, Verven ja taidehotelli Lasaretin kokoelmiin.
Ulkomailla Myllykankaan teoksia on ollut esillä monilla mantereilla. Vuonna 2003 hänet palkittiin pronssipalkinnolla Brysselin pitsibiennaalin eli International Lace Biennalen Contemborary Art - näyttelyssä, ja 2012 hän sai kunniamaininnan Cheongjun kansainvälisessä käsityöbiennaalissa (Cheongju International Craft Biennale) Etelä-Koreassa. Vuosina 2007 ja 2008 Myllykangas oli rakentamassa Suomen osastoa Chicagon SOFA (Sculptures Objects and Functional Art) -messuilla.
Myllykangas on laatinut Oulun kaupungin ensimmäisen aluerakentamisen taideohjelman, joka tulee uudelle Hartaanselänrannan Oulun asuntomessut 2025 - asuinalueelle. Hänen ansioihinsa kuuluu myös voitto kutsukilpailussa Oulun hiippakunnan piispan paramenteistä eli piispanvaatteista vuonna 2018. Myllykangas on Suomen kuvanveistäjäliiton ja Oulun taiteilijaseuran jäsen. Hän on ollut myös Ornamo ry:n hallituksen jäsen ja Oulun läänin taidetoimikunnan jäsen 2010-luvulla. Pohjoissuomalaisten muotoilijoiden yhdistyksen Proto ry:n puheenjohtajana hän toimi 2004–2008 ja on nykyään sen kunniajäsen.
Otto Virtanen
fagotti
Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana pianonsoitolla Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa opettajanaan Vesa-Matti Tastula. Fagotinsoittoa hän on opiskellut 15-vuotiaasta alkaen Tampereen konservatoriossa Stig Forsmanin, Sibelius-Akatemiassa László Haran ja Jussi Särkän, Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin konservatoriossa Pascal Gallois’n johdolla.
Virtanen suoritti fagottidiplomin vuonna 1997 erinomaisin arvosanoin, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia –konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on toiminut fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995 – 1999 sekä Tampere Filharmoniassa vuosina 1999 – 2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina.
Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka. Lisäksi hän on sovittanut ja säveltänyt musiikkia erilaisille, useimmiten puupuhaltimia sisältäville kokoonpanoille.
Pasi Räbinä
kuvataiteilija
Pasi Räbinä on pukusuunnittelija, joka valittiin alansa ensimmäiseksi esittävän taiteen pukusuunnittelun
taiteilijaprofessoriksi vuosiksi 2024–2028.Yli 38 vuoden uransa aikana hän on suunnitellut näyttämöpukuja yli sataan produktioon oopperan, teatterin ja modernin tanssin parissa.
Jo vuonna 2019 Räbinä sai lavastus- ja pukusuunnittelijoiden Illusion-tunnustuspalkinnon monipuolisesta urasta näyttämöpukujen suunnittelijana ja luovana, omaperäisen ilmaisukielen löytäneenä taiteilijana. Kirja Kauneuden paino, jonka Räbinä teki yhteistyössä Aalto ARTS Booksin ja Aalto-yliopiston kanssa, sai kansainvälisessä ICMA-taidekirjakilpailussa Award of Excellence -palkinnon Lontoossa samana vuonna.
Näyttämötaiteen rinnalla Räbinä on toiminut myös kuvataiteilijana. Hänen näyttelyitään ovat olleet Ikoni 2002 -valokuvanäyttely yhdessä valokuvataiteilija Riitta Raskin kanssa Helsingissä 1992, Boheemeja ja porvareita Valve-galleriassa 2003 sekä Kauneuden paino Teatterimuseossa 2008. Viimeisimpiin kuuluvat Art Couture -näyttely yhteistyössä kuvataiteilija Moosa Myllykankaan kanssa Oulun taidemuseossa ja galleria Harmajassa 2015. Räbinä on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla kuten Between Tradition and Future Craft -biennaaliin Etelä-Koreassa, maailmanlaajuiseen lavastustaiteen Quadrennialiin Prahassa, Aito-näyttelyym Oulun taidemuseossa sekä Teatterimuseon projekteihin Unelmien kuteita ja Backstage Helsingissä.
Tarmo Anttila
kontrabasso
Tarmo Anttila on soittanut Suomen merkittävimpien sinfoniaorkestereiden kuten Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Avanti!- kamariorkesterin sekä Suomen kansallisoopperan orkesterin bassoryhmissä. Lisäksi hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana mm. sellaisissa pop-, rock-, jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeissä kuin Tjango!, Joonas Widenius Trio, Snekka sekä Game Music Collective.
Tomi Metsäketo
tenori
Tomi Metsäkedon laulajanura alkoi Helsingissä Cantores Minores-poikakuorossa. Opiskelu Sibelius- lukiossa, Helsingin konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian oopperaluokalla johti siihen, että jo 1980- luvun lopulla hän esiintyi poikasolistina Savonlinnan oopperajuhlilla ja Suomen kansallisoopperassa. Vuonna 1998 hänet valittiin European Union Opera -ohjelmaan, joka sisälsi mestarikursseja, luentoja ja konsertteja Baden-Badenissa ja Pariisissa. Hänen opintoihinsa on kuulunut myös laulukursseja Roomassa Tina Scapinin johdolla.
Metsäketo tunnetaan etenkin italiankielisten laulujen tulkkina sekä rooleistaan musikaaleissa Les Misérables, The Sound of Music, Me and My Girl, Calypso, Elisabeth ja Titanic. Hänen debyyttialbuminsa Primo vuonna 2002 ylitti kultalevyrajan, ja toista albumia Tummaa samettia myytiin platinalevyn verran 2004. Molemmat levytykset toivat myös Emma-palkintoehdokkuuksia. Metsäkedon vuonna 2010 ilmestynyt ensimmäinen joululevy Kuului laulu enkelten valittiin radiotoimittajien keskuudessa kuukauden joululevyksi, ja senkin myynti ylitti platinalevyyn oikeuttavan rajan. Kaikkiaan Metsäkedon albumeja on myyty yli 100.000 kappaletta.
Omien konserttikiertueidensa lisäksi Metsäketo on toteuttanut konserttisarjat nimeltä Tuliset tenorit (Jyrki Anttilan ja Pentti Hietasen kanssa) sekä Sopraanot Metsäkedolla (Maria Lundin ja Päivi Pylvänäisen kanssa). Lukuisia kotimaan kiertueita on ollut myös mm. Laura Voutilaisen, Saara Aallon, Laura Pyrrön ja Mari Palon kanssa.
Televisiossa Metsäketo on nähty Suomen paras kuoro -ohjelman vakiotuomarina. Keväällä 2006 hän tuli
toiseksi kappaleella Eternamente Maria Suomen euroviisuedustajaa valittaessa - ja hävisi siten Lordille.
Tanssii tähtien kanssa -kisan hän voitti samana vuonna.
Veera Pesu
oboe
Musiikin Maisteri Veera Pesu syntyi Kuusankoskella ja muutti pian perheensä mukana Savitaipaleelle. Lähin musiikkiopisto löytyi Lappeenrannasta ja siellä häntä opettivat oboetaiteilijat Timo Lehtonen ja Matti Jylhä-Vuorio.
1989 Pesu aloitti opinnot Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, jossa häntä opettivat Jorma Valjakka ja Aale Lindgren. Hän on täydentänyt oboensoiton opintojaan Thomas Indermühlen ja Erik Niord Larsenin johdolla sekä lukuisilla mestarikursseilla.
Ensikonsertin Sibelius-Akatemiassa hän piti keväällä 2003. Vuodesta 1997 lähtien Veera Pesu soitti Turun Filharmonisessa orkesterissa, ja vuosina 1998-2005 hän toimi sen oboeryhmän äänenjohtajana. Hän on esiintynyt useita kertoja myös orkesterin solistina.
Keväästä 2005 alkaen Veera Pesu on toiminut Suomen Kansallisoopperan orkesterissa oboen vuorottelevana äänenjohtajana. Hän on lisäksi soittanut Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa useana kesänä.
Veera Pesu on esiintynyt kamarimuusikkona mm. Rauman Festivossa, Korsholman musiikkijuhlilla, Savonlinnan oopperajuhlilla, Nauvon Kamarimusiikkipäivillä ja Crusell-viikoilla Uudessakaupungissa. Hän on Il Vento-puhallinkvintetin jäsen.