Taiteilijat

Tutustu musiikkijuhlien 2022 huippuesiintyjiin.

 

Andres Mustonen

viulu, kapellimestari

Virolainen Andres Mustonen tunnetaan säkenöivän monipuolisena viulistina, luennoijana ja orkesterinjohtajana. Kapellimestarina hänen ohjelmistonsa ydintä ovat oratoriot, passiot ja dramaattisen sinfoniat. Toisaalta hänen intohimonsa ovat nykysäveltäjien teokset.

Mustonen suoritti viuludiplomin Tallinnan musiikkiakatemiassa vuonna 1977 ja opiskeli sittemmin vanhaa musiikkia ja vanhoja soittimia Itävallassa ja Hollannissa. Jo kouluikäisenä hän oli innostunut avantgardesta ja happeningien järjestämisestä. Opiskeluaikana hän oli perustamassa vanhaa musiikkia esittänyttä Hortus Musicus -yhtyettä, jonka vuonna 1972 tapahtunut ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten aivan uusia sävellyksiä.

Mustonen soittaa mielellään myös kamarimusiikkia ja jazzia. Hän matkustaa paljon, naapurimaista kuten Suomesta aina Etelä-Amerikkaan asti. Monta kertaa palkittu Mustonen on ollut vaikuttamassa useiden festivaalien ja konserttitapahtumien syntyyn. Hän on johtanut myös eri teemojen ympärille ryhmiteltyjä konserttisarjoja kuten ”Mozart encore”, Schubert ja Wien, Kletzmer-musiikki ja Astor Piazzollan musiikki. Mielellään hän myös rakentaa eri musiikkityylejä yhdisteleviä konserttiohjelmistoja tyyliin ”Baroque-Rock” tai “Bach in the Night: Silent Swing“.

 

 Kuva: Triin Maasik

Antti Suoranta

lyömäsoittimet

Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.

Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Syksyllä 2013 hän aloitti syksyllä Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin lkamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa. Suoranta ja harmonikansoittaja Antti Leinonen muodostavat yhdessä Due Antin. Hän on ollut kantaesittämässä lukuisia teoksia ja tilannut sävellyksiä mm. Sami Klemolalta ja Jouni Hirvelältä. Lisäksi Suoranta opettaa lyömäsoittimia Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.

Kuva: Lauri Olander

Arja Saijonmaa

laulu

Arja Saijonmaa oppi soittamaan pianoa viisivuotiaana ja soitti jo 11-vuotiaana Mozartin pianokonserton orkesterin kanssa kotikaupungissaan Mikkelissä. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän aloitti kirjallisuus- ja musiikkitieteiden opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui aikanaan filosofian kandidaatiksi. Samaan aikaan alkoivat piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa ja myöhemmin vielä elokuvataiteen opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Saijonmaan ura alkoi 1960-luvun poliittisesta laululiikkeestä ja Ylioppilasteatterista, jossa hän oli mukana Arvo Salon kirjoittamassa ja Kaj Chydeniuksen säveltämässä ikonisessa Lapualaisoopperassa. Sittemmin hän toimi Ylioppilasteatterin johtoryhmässä ja myös ohjasi teatteriesityksiä. Vuonna 1969 hän teki ensimmäiset levytyksensä kuten menestyskappaleen Puhu minulle rakkaudesta.

Syksyllä 1970 kreikkalaisiakin lauluja esittänyt Saijonmaa tapasi Helsingissä vierailleen Mikis Theodorakisin. Kreikan sotilasjunttaa vastustanut säveltäjä oli lähtenyt Ranskaan maanpakoon, sillä kotimaassa hänet oli tuomittu kotiarestiin ja hänen musiikkinsa esittäminen kielletty. Theodorakis kiinnitti Saijonmaan maailmankiertueensa solistiksi. Theodorakisin laulujen lisäksi Saijonmaasta tuli tunnettu myös chileläisen Inti-Illimani-orkesterin kanssa äänittämistään Violetta Parran lauluista kuten Gracias a la vida eli Elämälle kiitos. Vuonna 1983 ilmestyi hänen tunnetuin suomenkielinen levytyksensä Ystävän laulu, venäläisen trubaduurin Vladimir Vysotskin laulu Juha Vainion suomentamana.

Pääasiassa Ruotsissa asuva Saijonmaa on levyttänyt hengästyttävän määrän lauluja, ja levyjä on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Kultalevyjä on siunaantunut Suomessa ja Ruotsissa useita, Ruotsissa myös timanttilevy. Tuotantoon kuuluu mm. suomalaisia ikivihreitä iskelmiä ja tangoja niin ruotsiksi kuin suomeksi. Saijonmaa on tehnyt myös kabaree- ja revyyesityksiä Tukholmassa, Pariisissa, Berliinissä ja Yhdysvalloissa. Kirjailijanakin tunnettu Saijonmaa on kaiken aikaa työskennellyt maailmanrauhan ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana ja toiminut mm. YK:n pakolaisavun sekä YK:n UN Women -järjestön hyväntahdonlähettiläänä. Työstään hän on saanut useita tunnustuksia; myös Pro Finlandia -palkinnon.

 

Kuva: Micael Engström AB

Aulis Sallinen

säveltäjä

Kansainvälisesti arvostetuimpiin säveltäjiimme kuuluva Aulis Sallinen tunnetaan etenkin oopperoistaan Ratsumies, Punainen viiva, Kuningas lähtee Ranskaan, Kullervo, Palatsi ja Kuningas Lear. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu lisäksi kahdeksan sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja käyrätorvikonsertot, vokaaliteoksia sekä useita kamarimusiikkiteoksia kuten viisi jousikvartettoa ja pianokvintetto.


Karjalan kannaksella Salmissa syntynyt Sallinen asui kouluikänsä Uudessakaupungissa. Musikaalisen perheen poika soitti viulua ja pianoa, jolla improvisoi mm. jazzia. Ensimmäinen pianosävellys syntyi 16-vuotiaana. Koulutovereiden kanssa 1950-luvulla perustettu bändi laajeni aikuisiakin muusikoita käsittäväksi tanssiorkesteriksi. Ylioppilaaksi päästyään Sallinen ryhtyi opiskelemaan psykologiaa Helsingin yliopistossa mutta aloitti samalla sävellysopinnot Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Aarre Merikanto ja Joonas Kokkonen.


Sallinen valmistui myös kansakoulunopettajaksi ja toimi siinä työssä kaksi vuotta Vantaan Kivistön koulussa. Tuona aikana syntyivät mm. hänen ensimmäiset jousikvartettonsa. Kun Radion sinfoniaorkesteriin perustettiin intendentin virka 1960, Sallinen astui virkaan 25-vuotiaana työparinaan kapellimestari Paavo Berglund. Pian hän alkoi myös opettaa kontrapunktia, soitinnusta ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Vuonna 1976 Sallinen nimitettiin taiteilijaprofessoriksi, ja hän saattoi ryhtyä vapaaksi säveltäjäksi.


Monen muun sukupolvensa säveltäjän tapaan Sallinen oli kiinnostunut 12-säveljärjestelmästä ja muista sarjallisuuteen perustuvista sävellystekniikoista. Muutaman vuoden kokeilujen jälkeen hän jätti jyrkimmät modernistiset ihanteet ja kehitti oman, perinteiseen tonaalisuuteen perustuvan sävelkielen. Säveltäjänä häntä on kuvailtu selkeäpiirteiseksi ja musiikkiaan esittäjien kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Ooppera teosmuotona ei Sallista alun perin kiinnostanut, mutta Savonlinnan oopperajuhlien henkiin herättäminen ja Martti Talvelan valitseminen juhlien taiteelliseksi asiantuntijaksi 1970 muuttivat tilanteen. Kutsu oopperasävellyskilpailuun 1974 synnytti Ratsumiehen, josta alkoi suomalaisen oopperataiteen nousu.


Sallinen on kirjoittanut useimmat oopperalibrettonsa itse mutta on tehnyt yhteistyötä myös Paavo Haavikon kanssa. Hän on julkaissut kirjat Sadepäivän kirjoituksia (2005) ja Säveltäjä - Esseitä ja työpäiväkirjoja (2015). Sallinen on tehnyt myös elokuvamusiikkia ja ollut mukana kehittämässä mm. musiikin oppikirjoja lapsille.

 

Kuva: Maarit Kytöharju


Sallinen toimi Suomen Säveltäjät ry:n ja Teoston puheenjohtajana 1970- ja 1980-luvuilla. Hänet on palkittu useilla huomionosoituksilla kuten Wihurin Sibelius-palkinnolla, Pro Finlandia -mitalilla, Ranskan valtion Chevalier de l’Ordre des Arts et des Lettres -kunniamerkillä ja Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnolla. Hän on Turun ja Helsingin yliopistojen kunniatohtori ja Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen.

Photo: Maarit Kytöharju / Music Finland

Constantin Bogdanas

viulu

Viulisti Constantin Bogdanas on Enesco-kvartetin perustajajäsen, joka tunnetaan aktiivisena
kamarimuusikkona ja solistina. Bukarestissa viuluopintonsa menestyksekkäästi suorittaneen muusikon uraa ovat vauhdittaneet palkinnot Tibor Varga -kilpailussa ja Pariisin kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa yhdessä Enesco-kvartetin kanssa. Bogdanas asettui Pariisiin vuonna 1979 ja työskenteli Ranskan radion sinfoniaorkesterin sekä Colonnen orkesterin konserttimestarina. Tällä hetkellä hän toimii professorina Francis Poulenc -konservatoriossa ja apulaisprofessorina Pariisin konservatoriossa. Lisäksi hän opettaa vuosittain useilla mestarikursseilla ympäri maailmaa.

Dorel Fodoreanu

sello

Enesco-kvartetin perustajajäseniin kuuluva sellisti Dorel Fodoreanu opiskeli Bukarestin konservatoriossa. Pariisiin hän muutti vuonna 1979. Fodoreanu oli ensimmäisiä romanialaisia muusikoita, joita kutsuttiin säveltäjä George Enescun mukaan nimetyn filharmonisen orkesterin solistiksi Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän sai romanialaisen Mihail Jora -palkinnon. Fodoreanu on soittanut Barcelonan orkesterin ja parmalaisen Arturo Toscanini -filharmonian soolosellistinä. Tätä nykyä hän toimii Pariisissa Sorbonnen sinfoniaorkesterin soolosellistinä ja opettaa Sorbonnen yliopistossa. Hän on opettanut myös lukuisilla mestarikursseilla ja toiminut kansainvälisten sellokilpailujen tuomariston jäsenenä.

Eero Lehtimäki

klarinetti

Klarinetisti Eero Lehtimäki työskentelee nykyisin pääasiassa kapellimestarina mutta keikkailee yhä säännöllisen epäsäännöllisesti myös solistina, kamarimuusikkona sekä eri orkestereiden riveissä. Orkesterinjohdon läpimurtonsa hän teki johtamalla Mariinski-teatterin orkesteria äärimmäisen lyhyellä varoitusajalla Turun musiikkijuhlilla 2016. Sen jälkeen lähes kaikki Suomen kaupunginorkesterit ovat kutsuneet hänet vierailevaksi kapellimestarikseen. Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina hän aloitti syksyllä 2019. Lehtimäki on toiminut myös Brinkhall soi -festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2018 ja Joensuun Musiikkitalven taiteellisena johtajana vuodesta 2020 alkaen.

Lehtimäki valmistui klarinetistiksi Helsingin konservatoriosta Okko Kivikatajan ja Patrik Stenströmin opista, minkä jälkeen hän jatkoi klarinetinsoiton opintojaan Sibelius-Akatemiassa Niina Selinin johdolla. Historiallisten klarinettien soittoa hän on opiskellut Itävallassa ja Saksassa Ernst Schladerin johdolla sekä klassismin ajan yhtyesoiton mestarikursseilla. Kapellimestarin oppinsa Lehtimäki sai Jorma Panulan luokalla, minkä lisäksi hän opiskeli orkesterin- ja oopperanjohtoa Universität für Musik und darstellende Kunst Wienissä opettajinaan Johannes Wildner, Simeon Pironkoff ja Konrad Leitner. Hän on myös osallistunut Jorma Panulan ja Valeri Gergijevin mestarikursseille sekä opiskellut yksityisesti Hannu Linnun ja Petri Sakarin johdolla.

Kapellimestarin ja muusikon työnsä ohella Lehtimäki on valmistunut akustiikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta. Hän ihannoi monipuolista ymmärrystä ja sivistystä ja tekee musiikkia viedäkseen sen avulla kuulijat paikkoihin, joita he eivät osaisi edes kuvitella.

Kuva: Paula Ojansuu

Elina Leskelä

harmonikka

Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.

Kuva: Hellevi Karakorpi

 

 

 

Enesco-kvartetti

Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.

Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.

Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.

Florin Szigeti

viulu

Yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana Enesco-kvartetin viulisti Florin Szigeti on esiintynyt orkesterien solistina, lukemattomissa resitaaleissa sekä toiminut monien orkestereiden konserttimestarina. Hän on soittanut yli 2000 jousikvartettikonserttia maailman tunnetuimmissa konsertteisaleissa ja festivaaleilla. Szigeti opiskeli Bukarestin konservatoriossa ja asettui sitten Enesco-kvartetin kanssa Pariisiin vuonna 1979. Hän on opettanut Sorbonnen yliopistossa yli kaksikymmentä vuotta ja johtanut Sorbonnen sinfoniaorkesterin viuluja. Szigeti on arvostettu opettaja, joka kutsutaan usein pitämään mestarikursseja. Hän on myös toiminut monien kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Nykyään Szigeti jakaa aikansa Enesco-kvartetin opetustyön kesken. Hän toimii Conservatoire National de Région de Paris -konservatorion professorina ja opettaa myös Pariisin konservatoriossa.

Folke Gräsbeck

piano, luento

Folke Gräsbeck voitti 17-vuotiaana Maj Lind -pianokilpailun opiskellessaan vielä Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen johdolla. Hän suoritti jatko-opinnot Lontoossa Maria Curcio-Diamandin yksityisoppilaana ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui akatemiasta 1997 ja väitteli musiikin tohtoriksi vuonna 2008 aiheenaan piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa.

Gräsbeck tunnetaan Sibelius-asiantuntijuuden lisäksi ahkerana soolokonsertoijana ja säestäjänä. Hänellä on ollut lukuisia konsertteja Lahden ja Naantalin Sibelius-festivaaleilla, Järvenpään Sibelius-viikoilla sekä Sibeliuksen kuoleman 50-vuotismuistofestivaaleilla Tokiossa ja Lontoossa. Hän on ollut myös orkesterisolistina useissa Euroopan maissa, esiintynyt Helsingin juhlaviikkojen konserteissa vuodesta 1971 ja toiminut Virossa järjestettävän kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994–1995. Sibelius Korppoossa -festivaalin taiteellisena johtajana hän toimi 2002–2012.

Gräsbeck on esittänyt yli 400 Jean Sibeliuksen noin 600 sävellyksestä, niistä 91 kantaesityksinä. Hän on julkaissut yli 60 cd-levyä, joista 24 sisältyy BIS-yhtiön kansainväliseen sarjaan The Sibelius Edition.

Gräsbeck, joka on esittänyt myös Beethovenin tuotannon sellolle ja pianolle kokonaisuudessaan Suomessa ja ulkomailla, mm. sellisti Munir Bakiehin kanssa nimellä Duo Finlandia, on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1985. Hänelle on myönnetty Sibeliuksen Hämeenlinnan syntymäkodin mitali vuosina 1996 ja 2015 ja Sibelius-Seura ry:n Sibelius-mitali 2014. Lontoolainen UK Sibelius Society -yhdistys nimitti hänen vuoden taiteilijaksi, ”Artist of the Year” 1999.

Frédéric Lainé

alttoviulu

Alttoviulisti Frédéric Lainén ura jakautuu soittamisen, opettamisen ja musiikkitieteen kesken.
Suoritettuaan ylemmän tutkinnon Lyonin ja Pariisin konservatorioissa 1980-luvun alussa Lainé työskenteli Orchestre des Pays de Savoien ja Concerts Pasdeloup -orkesterin soolosellistinä. Kamarimuusikkona hän on soittanut sellaisissa kokoonpanoissa kuin Simon Quartet, Fidelio Piano Quartet ja Cappa String Quartet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Oseaniaa. Lainé valmistui myös musiikkitieteen tohtoriksi 1998 Toursin yliopistosta, ja sen jälkeen yksi hänen työpaikoistaan on ollut Éditions Billaudot -musiikkikustantamo Pariisissa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Bärenreiterin ja muidenkin ranskalaisten ja belgialaisten kustantamojen kanssa. Mm. kuusiosaisen alttoviuluoppikirjan ja -historian kirjoittanut Lainé opettaa Pariisin konservatoriossa alttoviulun ja kamarimusiikin soittoa sekä kamarimusiikin didaktiikkaa. Enesco-kvartetin jäsen Lainésta tuli marraskuussa 2021.

Fredrika Mikkola

viulu

Neljätoistavuotias Fredrika Mikkola aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana opettajinaan Siljamari Heikinheimo Helsingissä ja Sofia Goloboff-Rigoni Pariisissa. Vuodesta 2014 lähtien häntä on opettanut myös professori Tuomas Haapanen Helsingissä. Vuonna 2015 Fredrika pääsi opiskelemaan pariisilaiseen Francis Poulenc -konservatorioon professori Constantin Bogdanasin oppilaaksi. Vuodesta 2017 hän on opiskellut Conservatoire à rayonnement régional de Paris -konservatoriossa professori Florin Szigetin johdolla ja vuodesta 2020 professori José Alvarezin johdolla. Keväällä 2022 hänet hyväksyttiin opiskelijaksi arvostettuun Pariisin konservatorioon, koko nimeltään Conservatoire national supérieur de musique et de danse de Paris.

Fredrika käy Pariisissa musiikkipainotteista koulua, laulaa kuorossa, soittaa kamarimusiikkia sekä opiskelee säveltapailua, musiikin teoriaa ja improvisaatiota. Hän soittaa myös Orchestre symphonique du Conservatoire -orkesterissa. Vuonna 2017 Fredrika soitti Iitin musiikkijuhlien talvikonsertin ja oli kesän musiikkijuhlilla Mikkelin kaupunginorkesterin solistina kapellimestarina Okko Kamu, Ylen suorassa konserttilähetyksessä. Seuraavana kesänä hän oli Iitin musiikkijuhlilla mukana ensemblessa, joka soitti säveltäjä Gabriel Yaredin johdolla.

Fredrika on konsertoinut myös Benaroya Hallissa Seattlessa, Aino Acktén kamarifestivaalilla Helsingissä, Kuhmon Kamarimusiikissa, Kuusamossa, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Tammisaaressa, Brysselissä, Mantovassa ja Cividale del Friulissa Italiassa sekä Saumurissa ja Pariisissa Ranskassa. Keväällä 2020 hän voitti 1. palkinnon Vatelot-Rampal-viulukilpailussa Pariisissa.

Kuva: Tiina Närkki

 

 

Hanna-Kaarina Heikinheimo

huilu

Hanna-Kaarina Heikinheimo on toiminut Radion sinfoniaorkesterin soolopikkolon- ja huilunsoittajanaHanna-Kaarina Heikinheimo on toiminut Radion sinfoniaorkesterin soolopikkolon- ja huilunsoittajanasyksystä 1994 lähtien. Ennen RSO:n kiinnitystä hän ehti soittaa kaksi vuotta Turun kaupunginorkesterissa ja kolme vuotta Helsingin kaupunginorkesterissa. Hän myös opettaa pikkolonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Omat huilu- ja piano-opintonsa Heikinheimo aloitti Vantaan musiikkiopistossa ja päätyi sieltä Sibelius-Akatemiaan Mikael Helasvuon huiluluokalle. Valmistuttuaan musiikin maisteriksi vuonna1995 hän on hakenut oppia useilta huilun mestareilta kuten Severio Gazzellonilta, Aurèle Nicolet'lta,Michel Debostilta ja Timothy Hutchinsilta.

Heikinheimo on tehnyt soolo- ja kamarimusiikkinauhoituksia Yleisradiolle niin huilulla kuinpikkolollakin. Lisäksi hän on ollut monet vuodet aktiivisesti mukana Suomalaisen kamariorkesterin jaAvanti!:n toiminnassa. Pitkään uralla toimineena orkesterimuusikkona Heikinheimo arvostaa nykyisinerityisesti sitä oppia ja inspiraatiota, joka yhdessä musisoidessa välittyy omilta soittajakollegoilta.

Helmi Kuusi

viulu

Helmi Kuusi valmistui 2011 musiikin maisteriksi erinomaisin arvosanoin Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli Seppo Tukiaisen, Mi-Kyung Leen ja Petri Aarnion johdolla. Lisäksi hän on osallistunut mestarikursseille Suomessa ja ulkomailla.

Kuusi on toiminut viulistina Helsingin kaupunginorkesterin I-viulusektiossa vuodesta 2011. Kaudella 2019–2020 hän teki orkesterissa sijaisuutta II-viulun äänenjohtajana. Kuusi on myös intohimoinen kamarimuusikko, ja hän on soittanut aktiivisesti erilaisissa pienyhtyeissä, esimerkiksi Virtuosi di Kuhmossa. Kamariyhtyeiden solistina hän on mm. kantaesittänyt Matthew Whittallin viulukonserton. Hän on esiintynyt monilla festivaaleilla kuten Kuhmon Kamarimusiikissa, Crusell-viikoilla sekä Iitin, Naantalin, Ruoveden ja Oulaisten musiikkijuhlilla. Kuusi soittaa C. A. Testore -viululla.

Muusikon työn ohella Kuusi viimeistelee psykologian maisterin tutkintoaan Turun yliopistossa. Tässä hänen ammatillisen kiinnostuksensa ytimessä on muusikoiden ja muusikkoyhteisöjen hyvinvointiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö.

Hortus Musicus

orkesteri

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Hortus Musicus on yksi vanhimmista edelleen esiintyvistä vanhan musiikin yhtyeistä maailmassa. Virolainen viulisti Andres Mustonen oli vasta seitsemäntoistavuotias musiikinopiskelija perustaessaan kokoonpanon vuonna 1972. Yhtyeen ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Sen ohjelmistoon on kuulunut esimerkiksi gregoriaanisia lauluja, keskiaikaisia hymnejä ja motetteja, renessanssi- ja barokkimusiikkia, ranskalaisia chansoneja ja italialaisia madrigaaleja.

Hortus Musicus on esiintynyt ympäri maailmaa ja julkaissut lähes 40 levyä. Ensemble on vuosien mittaan kehittänyt oman tyylin, tulkiten muinaista musiikkia omalla 2000-luvun tavallaan. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten kokonaan uusia sävellyksiä. Monet nykysäveltäjät kuten Arvo Pärt ovat säveltäneet teoksia Hortus Musicukselle.

Kuva: Kaupo Kikkas

Iitin festivaaliorkesteri

orkesteri

Juha Kotilainen

baritoni

Juha Kotilainen on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa Olavi Hautsalon ja Matti Tuloiselan johdolla ja täydentänyt opintojaan mm. Thomas Hampsonin ja Peter Bernen mestarikursseilla. Hän on Kansallisoopperan säännöllinen vierailija vuodesta 1986, jolloin hän debytoi Dandinin roolissa Rossinin La Cenerentola -oopperassa. Muita rooleja ovat olleet Mozartin Figaron häiden kreivi Almaviva, Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Puccinin La Bohèmen Marcello ja Wagnerin Jumalten tuhon Günther, monien muiden muassa.

Vuosina 1992–97 Kotilainen oli kiinnitettynä Essenin Aalto-teatteriin Saksassa, jossa hänen tärkeimpiä roolejaan olivat mm. nimiroolit Tsaikovskin Jevgeni Oneginissa, Bartókin Herttua Siniparrassa ja Mozartin Don Giovannissa. Hän on myös vieraillut laajalti oopperataloissa eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2000 kantaesitettiin Brysselissä Philippe Boesmansin ooppera Wintermärchen, jossa Kotilainen lauloi Antigonuksen roolin. Myöhemmin tämä kansainvälisesti kehuttu produktio vieraili Lyonissa, Pariisissa ja Barcelonassa Kotilaisen laulaessa pääroolin. Savonlinnan oopperajuhlilla Kotilainen on esiintynyt useita kertoja. Häntä on kuultu esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran oopperan Aleksis Kivi nimiroolissa, oopperajuhlien tilausproduktiossa Aika ja uni ja Aulis Sallisen Ratsumiehessä. Vuonna 2007 hän lauloi Axelin roolin Olli Kortekankaan Isän tyttö -oopperan kantaesityksessä.

Kotilaisen laajaan ohjelmistoon kuuluvat laulumusiikki liedistä nykysäveltäjien teoksiin ja bassobaritoniosat suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Hän on esittänyt lukemattomia kertoja Bachin Matteus-passiota, Johannes-passiota, h-mollimessua ja Haydnin Luomista niin kotimaassa kuin maailmallakin. Uutta suomalaista musiikkia Kotilainen on kantaesittänyt merkittävissä määrin: Jani Sivénin oopperaa Abelard & Heloise, Timo-Juhani Kyllösen Kuninkaiden kirjaa, Ilkka Kuusiston Taipaleenjokea, Markus Fageruddin Välilaskua, Kimmo Hakolan oopperaa La Fenice ja Timo-Juhani Kyllösen Norppa-oopperaa. Vuonna 2018 Kotilainen lauloi Olli Kortekankaan ja Tuomas Parkkisen Veljeni vartija -oopperassa keskeisen Johannes Rossin roolin.

 

Kuva: Tuire Ruokosuo

 

Katariina Ruokonen

alttoviulu

Iittiläissyntyinen Katariina Ruokonen on koulutukseltaan sekä viulisti että alttoviulisti. Opinnot hän aloitti Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, ja ammattitutkinnon hän suoritti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opettajinaan Anatoli Melnikov ja Ulla Kekko. Ruokonen on opiskellut viulunsoittoa myös Liszt-Akatemiassa Budapestissa professori Mária Vermesin johdolla. Hän on soittanut useissa eri orkestereissa ja konsertoinut näiden mukana mm. Kiinassa, Japanissa ja eri puolilla Eurooppaa. Ruokonen kuuluu alttoviulistina Sinfonia Lahden soittajakaartiin.

Kuva: Tommi Käppi

Laura Mikkola

piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien orkestereiden ja kapellimestareiden kanssa. Hänen ohjelmistonsa käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia sekä Philippe Entremontin kanssa Ravelin musiikkia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Neljä vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, ml. teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. 2021 ilmestyi uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy Naxos-merkille.

Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana festivaalin perustamisesta lähtien.

Kuva: Heikki Tuuli

Mikkelin kaupunginorkesteri

Mikkeliläisen orkesteritoiminnan juuret juontavat vuoteen 1903, jolloin Mikkelin musiikinystäväin yhdistys perusti orkesterin tuolloin vain muutaman tuhannen asukkaan kaupunkiin. Tästä aikanaan maan vanhimmasta amatööriorkesterista muodostettiin myöhemmin yhdistyspohjainen ammattiorkesteri. Vuonna 1990 Mikkelin kaupunginorkesteri kunnallistettiin kahdentoista jousisoittajan vahvuisena kokoonpanona.

Soittajisto on keskittynyt nimenomaan jousiorkesterille sävellettyyn musiikkiin ja tullut tunnetuksi yhteistyöstään lukuisten suomalaisten ja kansainvälisten säveltäjien kanssa. Yhteiskonsertit muiden orkestereiden kanssa, erityisesti Saimaa Sinfonietta -nimellä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa, ovat vakiintuneet osaksi soittajiston toimintaa. Pieni jousisto on vaivaton liikuteltava ja kykenee täysipainoiseen konsertointiin myös ilman kapellimestaria.

Vuonna 2013 orkesteri esiintyi maineikkaalla The Great Mountains Music Festivalilla Etelä-Koreassa, ja sai Latin Grammy Award -palkintoehdokkuuden kapellimestari José Serebrierin johtamalla Adagio-levyllä. Maaliskuussa 2015 orkesteri teki Sibeliuksen juhlavuoteen liittyen konserttikiertueen Etelä-Koreaan ja Kiinaan. Konserttiensa suorat internet-lähetykset orkesteri aloitti yhteistyössä E-concerthouse-portaalin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2014.

 

Kuva: Pihla Liukkonen

Monica Groop

mezzosopraano

Oopperalaulaja ja mezzosopraano Monica Groop on esiintynyt tunnetuissa ooppera- ja konserttitaloissa ympäri maailmaa yhteistyössä kuuluisien kapellimestareiden kuten esimerkiksi Carlo Maria Giulinin, Zubin Mehtan, Sir Colin Davisin, Kent Naganon, Seiji Ozawan ja Esa-Pekka Salosen kanssa. Monipuolisella urallaan hän on yhdistänyt barokkimusiikin, oopperan, resitaalit, sinfonia- ja kamarimusiikin sekä tunnustusta saaneen levytuotannon, joka sisältää yli 80 levyä.

Groopin ohjelmistoon kuuluu runsaasti nykymusiikkia. Hän on kantaesittänyt Kalevia Ahon, Olli Kortekankaan, Pehr Henrik Nordgrenin, Mikko Heiniön ja Tapio Tuomelan musiikkia ja esiintynyt Kaija Saariahon oopperoissa Kaukainen rakkaus ja Adriana Mater sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. DVD-äänitys Kaukainen rakkaus vuonna 2006 sai useita kansainvälisiä tunnustuspalkintoja. Groopin levytys J. S. Bachin alttokantaateista Juha Kankaan johtaman Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa valittiin Yleisradion Vuoden levyksi 1998, ja levytys Kalevi Ahon laulusarjasta Kysymysten kirja John Storgårdsin johtaman Lapin kamariorkesterin kanssa sai saman palkinnon 2009.

Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa opiskellut Groop debytoi Suomen kansallisoopperassa vuonna 1987 Charlotten roolissa Jules Massenet'n oopperassa Werther. Hän toimi Sibelius-Akatemian laulutaiteen professorina 2009–2013 ja pitää edelleen säännöllisesti mestariluokkia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2005, ja hän on Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. Vuodesta 2014 lähtien Groop on viettänyt vapaa-aikansa Pellingissä, jonne hän perusti Pellingin musiikkipäivät vuonna 2016.

Kuva: Kira Gluschkoff

Nicke Lignell

näyttelijä

Nicke Lignell on tullut yleisölle tutuksi teatterin, televion ja elokuvien kautta. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta näyttelijäksi 1991 ja teatteritaiteen maisteriksi 1995. Vuosien mittaan hän on esiintynyt niin elokuvissa kuin TV-sarjoissa ja viihdeohjelmissakin mutta palannut säännöllisesti ammattinsa juurille - teatteriin.

Valmistuttuaan Lignell näytteli vakituisesti Viirus-teatterissa. Freelancer hän on ollut vuodesta 1993 lähtien, jolloin hänellä oli iso rooli Anna-Leena Härkösen romaaniin pohjautuvassa ja Claes Olssonin ohjaamassa elokuvassa Akvaariorakkaus. Viime vuonna ensi-iltaan tuli elokuva Rikinkeltainen taivas,joka perustuu Kjell Westön samannimiseen menestysromaaniin. Se on jo kuudes Claes Olssonin elokuvaohjaus, jossa Lignell näyttelee.

Lignell on toiminut myös juontajana ja keikkaillut laulajana eri kokoonpanojen solistina. Teattereissa hän on tehnyt puheroolien lisäksi musikaalirooleja. Televisiossa Lignell esiintyy parhaillaan suositussa Syke-televisiodraamassa, kirurgin roolissa.

Kuva: Pasi Liesimaa

Okko Kamu

kapellimestari

Okko Kamu aloitti viulunsoiton kaksivuotiaana ja viuluopinnot Sibelius-Akatemiassa kuusivuotiaana. Hänen viulunsoiton opettajansa oli Onni Suhonen, ja hän soitti Suhonen-kvartetissa useita vuosia. Kamusta tuli Helsingin kaupunginorkesterin 2. viulun varaäänenjohtaja 1965 ja vuotta myöhemmin, vain 20-vuotiaana, Suomen kansallisoopperan orkesterin sooloviulisti ja konserttimestari.

Kamun kansainvälinen kapellimestariura alkoi, kun hän 23-vuotiaana voitti ensimmäisen kansainvälisen Herbert von Karajan -kilpailun 1969 Berliinissä. Vielä samana vuonna hänet kiinnitettiin Tukholman kuninkaallisen oopperan vierailevaksi kapellimestariksi, ja vuodet 1970–1977 hän toimi Radion sinfoniaorkesterin kapellimestarina ja ylikapellimestarina. Kamu on toiminut myös Oslon filharmonikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Suomen kansallisoopperan ylikapellimestarina. Hän on luotsannut taiteellisena johtajana Hollannin radion sinfoniaorkesteria ja Stockholm Sinfoniettaa ja ollut Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Kööpenhaminan filharmonikkojen sekä Singaporen sinfonia-orkesterin päävierailija.

Vuosina 2011–16 Kamu oli Sinfonia Lahden ylikapellimestari ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja. Singaporen sinfoniaorkesterin vierailevana pääkapellimestarina hän toimi vuoteen 2017 saakka. Uransa aikana hän on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Kamun yli sadan levytyksen joukossa ovat mm. tunnetut, Sinfonia Lahden kanssa tallennetut Sibeliuksen sinfoniat. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1999 ja professorin arvonimi 2011.

Sanna Saastamoinen-Barrois

Iitin musiikkijuhlien kuvataiteilija

Sanna Saastamoinen-Barrois on valokuvaaja, ohjaaja, muotoilija ja taiteilija, joka installaatioillaan tutkii olemassaoloa. Hänen töitään on Pariisin ja Suomen designmuseoiden kokoelmissa sekä yksityiskokoelmissa. Hänen maisemaveistoksensa ”Kasken kierto” juhlisti 100-vuotiasta Suomea Aleksanterinpatterilla Helsingin Vallisaaressa juhlavuoden ajan. Saastamoinen-Barrois’n valokuvakirja River Flows - Vapaasti joki virtaa julkaistiin Pariisissa kesällä 2019 ja on myynnissä Suomen valokuvataiteen museossa.

”Sannan teokset tuovat fyysisesti esille taiteilijan sisäisen maiseman ja muistuttavat hänen jatkuvasta yhteydestään elementteihin. Lakkaamatta hän etsii surrealistisia ja runollisia ilmaisuja olemassolon luonteelle.” – Marianne Lessard, journalisti.

Homepage: www.sannasaastamoinenbarrois.com

Tarmo Anttila

kontrabasso

Tarmo Anttila on soittanut Suomen merkittävimpien sinfoniaorkestereiden kuten Helsingin
kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Avanti!-
kamariorkesterin sekä Suomen kansallisoopperan orkesterin bassoryhmissä. Lisäksi hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana mm. sellaisissa pop-, rock-, jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeissä kuin Tjango!, Joonas Widenius Trio, Snekka sekä Game Music Collective.

Teppo Ali-Mattila

sovittaja

Teppo Ali-Mattila on Helsingin kaupunginorkesterin viulistin työn ohella sovittanut jo yli 500 teosta, ja niitä on kuultu lähes kaikkien Suomen kaupunginorkestereiden ohjelmistossa, lukuisilla festivaaleilla ja mm. Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Italiassa, Saksassa, Sveitsissä, Libanonissa ja Beninissä. Ali-Mattilan orkestroimia Iiro Rantalan sävellyksiä on kuultavissa Deutsche Kammerphilharmonien 2018 julkaistulla levyllä.

Ali-Mattilan suomalaisten kapellimestareiden haastatteluihin pohjautuva kirja Puikoissa (Docendo 2017) huomioitiin laajasti mediassa, ja se sai runsaasti kiitoksia myös lukijoilta. Hänellä on myös NLP-trainerin koulutus, ja tätä osaamistaan hän käyttää mm. esiintymisvalmentamiseen. Inspiraatiota hän ammentaa mm. pyöräilystä, veneilystä, lukemisesta, kuvataiteista ja rytmimusiikista.

Kuva: Yvonne Frye

Tuomas Ylinen

sello

Tuomas Ylinen aloitti sellonsoiton opiskelun Csaba Szilvayn johdolla Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Vuosina 1995–2001 hän opiskeli Hannu Kiiskin johdolla Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja jatkoi solistisella osastolla Marko Ylösen luokalla. Hän on opiskellut myös professori Young-Chang Chon johdolla Folkwang Hochschulessa Essenissä. Hän on osallistunut Truls Mörkin, Gary Hoffmanin, Steven Isserlisin ja Frans Helmerssonin mestarikursseille.

Ylinen voitti Turun sellokilpailun 2002 ja sai erikoispalkinnon parhaasta Magnus Lindbergin tilausteoksen esityksestä. Vuonna 2004 hän voitti neljännen palkinnon Pablo Casals -sellokilpailussa Kronbergissa. Ylinen on konsertoinut sekä suurten orkestereiden solistina että kamarimuusikkona paitsi Suomessa myös laajalti ulkomailla. Ylinen on myös Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellisti ja aktiivinen opettaja. Hän toimii tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa ja pitää mestarikursseja. Hänet kutsuttiin Turun sellokilpailujen juryyn 2014.

Ylinen perusti vuonna 2004 trion yhdessä viulisti Pietari Inkisen ja pianisti Valeria Resjanin kanssa. Trio on pitänyt runsaasti konsertteja ja esiintynyt monilla musiikkijuhlilla. Trion Lontoon debyytti St John ́s Smith Square -konserttisarjassa sai erinomaiset arvostelut. Sen ensilevy julkaistiin joulukuussa 2006, ja se esiintyi myös maineikkaassa Wigmore Hallissa syyskuussa 2007.

Ylisen soitin on Giovanni Grancino -sello vuodelta 1704.