Taiteilijat

Tutustu kesän taiteilijoihin. 

Anssi Mänttäri Quintet

jazz-yhtye

Antti Suoranta

lyömäsoittimet

Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.

Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Syksyllä 2013 hän aloitti syksyllä Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin lkamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa. Suoranta ja harmonikansoittaja Antti Leinonen muodostavat yhdessä Due Antin. Hän on ollut kantaesittämässä lukuisia teoksia ja tilannut sävellyksiä mm. Sami Klemolalta ja Jouni Hirvelältä. Lisäksi Suoranta opettaa lyömäsoittimia Itä-Helsingin musiikkiopistossa.

Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.

Kuva: Lauri Olander

Constantin Bogdanas

viulu

Viulisti Constantin Bogdanas on Enesco-kvartetin perustajajäsen, joka tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona ja solistina. Bukarestissa viuluopintonsa menestyksekkäästi suorittaneen muusikon uraa ovat vauhdittaneet palkinnot Tibor Varga -kilpailussa ja Pariisin kansainvälisessä kamarimusiikkikilpailussa yhdessä Enesco-kvartetin kanssa. Bogdanas asettui Pariisiin vuonna 1979 ja työskenteli Ranskan radion sinfoniaorkesterin sekä Colonnen orkesterin konserttimestarina. Tällä hetkellä hän toimii professorina Francis Poulenc -konservatoriossa ja apulaisprofessorina Pariisin konservatoriossa. Lisäksi hän opettaa vuosittain useilla mestarikursseilla ympäri maailmaa.

Dorel Fodoreanu

sello

Enesco-kvartetin perustajajäseniin kuuluva sellisti Dorel Fodoreanu opiskeli Bukarestin konservatoriossa. Pariisiin hän muutti vuonna 1979. Fodoreanu oli ensimmäisiä romanialaisia muusikoita, joita kutsuttiin säveltäjä George Enescun mukaan nimetyn filharmonisen orkesterin solistiksi Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän sai romanialaisen Mihail Jora -palkinnon. Fodoreanu on soittanut Barcelonan orkesterin ja parmalaisen Arturo Toscanini -filharmonian soolosellistinä. Tätä nykyä hän toimii Pariisissa Sorbonnen sinfoniaorkesterin soolosellistinä ja opettaa Sorbonnen yliopistossa. Hän on opettanut myös lukuisilla mestarikursseilla ja toiminut kansainvälisten sellokilpailujen tuomariston jäsenenä.

Eero Lehtimäki

klarinetti

Eero Lehtimäki (s. 1989) toteuttaa muusikkona ja kapellimestarina samaa monipuolisuutta ja avarakatseisuutta kuin mitä muutenkin tavoittelee elämässään. Hän toimi Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina 2019–2022. Klarinetistina Eero esiintyy yhä säännöllisen epäsäännöllisesti ja on eniten kotonaan historiallisten instrumenttien parissa. Kapellimestarin ja muusikon työnsä ohella Eero on lisäksi valmistunut akustiikan diplomi-insinööriksi.

Eero saa inspiraatiota kirjallisuudesta, merestä ja Euroopan vanhoista kulttuurikaupungeista. Hän ihannoi monipuolista ymmärrystä ja sivistystä ja tekee musiikkia viedäkseen sen avulla kuulijat paikkoihin, joita he eivät osaisi edes kuvitella.

Kuva: Paula Ojansuu

Elina Leskelä

harmonikka

Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.

Kuva: Hellevi Karakorpi

 

 

 

Enesco-kvartetti

Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.

Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.

Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.

Erkki Lahesmaa

sello

Turun konservatoriossa Timo Hanhisen johdolla opiskellut sellisti Erkki Lahesmaa voitti vuonna 1986 toisen palkinnon Turun sellokilpailussa. Hän valmistui Yalen yliopistosta 1993 suoritettuaan Master of Music -tutkinnon Aldo Parisot'n johdolla. Sitä ennen hän oli suorittanut Bachelor of Music -tutkinnon Juilliard Schoolissa 1990 ja voittanut Juilliard-kilpailun New Yorkissa. Debytoituaan New Yorkin Lincoln Centerissä 1990 Lahesmaa on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Ensikonserttinsa Helsingissä hän piti 1998.

Kamarimusiikkia Lahesmaa on opiskellut tiiviisti mm. Juilliard- ja Tokyo-kvartettien johdolla. Lahesmaa tunnetaan aktiivisena uuden musiikin esittäjänä, ja useat säveltäjät ovatkin kirjoittaneet ja omistaneet teoksiaan hänelle. Hän on työskennellyt mm. kanadalaisen Arthur-Leblanc-jousikvartetin ja Vancouverin sinfoniaorkesterin jäsenenä. Lisäksi Lahesmaa on Plus Ensemblen, Turku Ensemblen sekä Ad Libitum - pianotrion jäsen. Hänen Plus Ensemblen jäsenenä tekemänsä CD sai vuoden 2010 parhaan klassisen
musiikin albumin Emma-palkinnon.

Lahesmaa toimii sellomusiikin lehtorina sekä jousten ja kamarimusiikin ainejohtajana Sibelius- Akatemiassa. Hän on sellonsoiton lehtori myös Turun ammattikorkeakoulussa. Lahesmaa on pitänyt mestarikursseja eri puolilla maailmaa ja ollut useiden musiikkikilpailujen tuomaristossa. Vuonna 2013 hänet kutsuttiin kansainvälisen Hatšaturjan-sellokilpailun juryn jäseneksi ja vuonna 2019 kansainvälisen Glazunov-kilpailun tuomaristoon. Lahesmaa on Turun sellokilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toimikunnan jäsen. Hän toimii myös Nauvon kamarimusiikkipäivien taiteellisena johtajana.

Florin Szigeti

viulu

Yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana Enesco-kvartetin viulisti Florin Szigeti on esiintynyt orkesterien solistina, lukemattomissa resitaaleissa sekä toiminut monien orkestereiden konserttimestarina. Hän on soittanut yli 2000 jousikvartettikonserttia maailman tunnetuimmissa konsertteisaleissa ja festivaaleilla. Szigeti opiskeli Bukarestin konservatoriossa ja asettui sitten Enesco-kvartetin kanssa Pariisiin vuonna 1979. Hän on opettanut Sorbonnen yliopistossa yli kaksikymmentä vuotta ja johtanut Sorbonnen sinfoniaorkesterin viuluja. Szigeti on arvostettu opettaja, joka kutsutaan usein pitämään mestarikursseja. Hän on myös toiminut monien kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Nykyään Szigeti jakaa aikansa Enesco-kvartetin opetustyön kesken. Hän toimii Conservatoire National de Région de Paris -konservatorion professorina ja opettaa myös Pariisin konservatoriossa.

Folke Gräsbeck

piano, luento

Folke Gräsbeck voitti 17-vuotiaana Maj Lind -pianokilpailun opiskellessaan vielä Turun konservatoriossa Tarmo Huovisen johdolla. Hän suoritti jatko-opinnot Lontoossa Maria Curcio-Diamandin yksityisoppilaana ja Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui akatemiasta 1997 ja väitteli musiikin tohtoriksi vuonna 2008 aiheenaan piano Sibeliuksen nuoruustuotannossa.

Gräsbeck tunnetaan Sibelius-asiantuntijuuden lisäksi ahkerana soolokonsertoijana ja säestäjänä. Hänellä on ollut lukuisia konsertteja Lahden ja Naantalin Sibelius-festivaaleilla, Järvenpään Sibelius-viikoilla sekä Sibeliuksen kuoleman 50-vuotismuistofestivaaleilla Tokiossa ja Lontoossa. Hän on ollut myös orkesterisolistina useissa Euroopan maissa, esiintynyt Helsingin juhlaviikkojen konserteissa vuodesta 1971 ja toiminut Virossa järjestettävän kulttuurifestivaalin Festum Finnicumin taiteellisena johtajana 1994–1995. Sibelius Korppoossa -festivaalin taiteellisena johtajana hän toimi 2002–2012.

Gräsbeck on esittänyt yli 400 Jean Sibeliuksen noin 600 sävellyksestä, niistä 91 kantaesityksinä. Hän on julkaissut yli 60 cd-levyä, joista 24 sisältyy BIS-yhtiön kansainväliseen sarjaan The Sibelius Edition.

Gräsbeck, joka on esittänyt myös Beethovenin tuotannon sellolle ja pianolle kokonaisuudessaan Suomessa ja ulkomailla, mm. sellisti Munir Bakiehin kanssa nimellä Duo Finlandia, on toiminut Sibelius-Akatemiassa säestyksen lehtorina vuodesta 1985. Hänelle on myönnetty Sibeliuksen Hämeenlinnan syntymäkodin mitali vuosina 1996 ja 2015 ja Sibelius-Seura ry:n Sibelius-mitali 2014. Lontoolainen UK Sibelius Society -yhdistys nimitti hänen vuoden taiteilijaksi, ”Artist of the Year” 1999.

Frédéric Lainé

alttoviulu

Alttoviulisti Frédéric Lainén ura jakautuu soittamisen, opettamisen ja musiikkitieteen kesken.
Suoritettuaan ylemmän tutkinnon Lyonin ja Pariisin konservatorioissa 1980-luvun alussa Lainé työskenteli Orchestre des Pays de Savoien ja Concerts Pasdeloup -orkesterin soolosellistinä. Kamarimuusikkona hän on soittanut sellaisissa kokoonpanoissa kuin Simon Quartet, Fidelio Piano Quartet ja Cappa String Quartet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Oseaniaa. Lainé valmistui myös musiikkitieteen tohtoriksi 1998 Toursin yliopistosta, ja sen jälkeen yksi hänen työpaikoistaan on ollut Éditions Billaudot -musiikkikustantamo Pariisissa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Bärenreiterin ja muidenkin ranskalaisten ja belgialaisten kustantamojen kanssa. Mm. kuusiosaisen alttoviuluoppikirjan ja -historian kirjoittanut Lainé opettaa Pariisin konservatoriossa alttoviulun ja kamarimusiikin soittoa sekä kamarimusiikin didaktiikkaa. Enesco-kvartetin jäsen Lainésta tuli marraskuussa 2021.

Fredrika Mikkola

viulu

Viisitoistavuotias Fredrika Mikkola aloitti viulunsoiton kolmevuotiaana opettajinaan Siljamari Heikinheimo Helsingissä ja Sofia Goloboff-Rigoni Pariisissa. Vuodesta 2014 lähtien häntä on opettanut Helsingissä professori Tuomas Haapanen. 2015 Fredrika pääsi opiskelemaan pariisilaiseen Francis Poulenc -konservatorioon professori Constantin Bogdanasin oppilaaksi. Vuodesta 2017 hän on opiskellut Conservatoire à rayonnement régional de Paris -konservatoriossa professori Florin Szigetin johdolla ja vuodesta 2020 professori José Alvarezin johdolla. Keväällä 2022 hänet hyväksyttiin opiskelijaksi arvostettuun Pariisin konservatorioon (Conservatoire national supérieur de musique et de danse de Paris) opettajanaan Philippe Graffin.

Fredrika käy Pariisissa musiikkipainotteista lukiota, soittaa kamarimusiikkia ja opiskelee musiikin historiaa, musiikin analyysia ja improvisaatiota. Hän suoritti keväällä 2022 säveltapailun diplomin, Diplôme d'études musicales.

Vuonna 2017 Fredrika soitti Iitin musiikkijuhlien talvikonsertin ja oli kesän musiikkijuhlilla Mikkelin kaupunginorkesterin solistina, kapellimestarina Okko Kamu, Ylen suorassa konserttilähetyksessä. Seuraavana kesänä hän oli Iitin musiikkijuhlilla mukana ensemblessa, joka soitti säveltäjä Gabriel Yaredin johdolla. Keväällä 2020 hän voitti 1. palkinnon Vatelot-Rampal-viulukilpailussa Pariisissa. Fredrika on konsertoinut Suomessa myös mm. Aino Acktén kamarifestivaalilla ja Kuhmon Kamarimusiikissa. Ulkomailla esiintymisiä on ollut Seattlessa Yhdysvalloissa, Brysselissä, Mantovassa ja Cividale del Friulissa Italiassa sekä Saumurissa ja Pariisissa Ranskassa. Toukokuussa 2023 Fredrika esiintyy Euroopan parlamentissa Brysselissä.

 

Kuva: Tiina Närkki

 

Hannu-Pekka Björkman

lausuja/kertoja

Tulossa....

 

Kuva: Laura Malmivaara

Inka Auhagen

laulu

Inka Auhagen (Kuoppamäki) (s. 1966) on laulaja-lauluntekijä, joka aloitti työuransa lapsinäyttelijänä neljävuotiaana (Solveigin laulu, Elämänmeno). Debyyttialbumi Tomua tuulessa julkaistiin 1996. Single Tomua tuulessa ylsi 1996 Radio Suomen listaykköseksi. Myös Sinä päivänä satoi lunta, Mä en rakasta sua enää, Ruususen unta ja Keinuta mua jäivät soimaan radioissa. Television Neloskanavalla Auhagen juonsi 1990-luvun lopulla lifestyle-ohjelmaa Neiti Groove. Kansainvälisen Sash! -kokoonpanon laulusolistina hän kiersi maailmaa 2000-luvun alussa. Single With My Own Eyes kipusi UK Singles Chart -listan Top 10:n joukkoon.


Auhagenin toinen albumi Vaeltaja julkaistiin 2015. Hänen muille suomalaisille laulajille säveltämiään kappaleita ovat mm. Arja Korisevan Vähän liian vähän ja Lea Lavenin Kuin muuttolinnut. Vuonna 2022 alkanut yhteistyö levy-yhtiö Tähdittämön kanssa poikii uutta musiikkia hänen runokynästään (Neljäs aamu 2022).

Kuva: Hans Andersson

Ion Buinovschi

viulu

Ion Buinovschi syntyi Moldovassa muusikkoperheeseen. Hän aloitti viulunsoiton viisivuotiaana ja opiskeli aluksi Moldovassa vanhempiensa Galina ja Nikolai Buinovschin johdolla. Akateemisen loppututkinnon Buinovschi suoritti Bukarestin musiikkiakatemiassa Romaniassa Stefan Gheorghiun johdolla. Maisterin tutkinnon hän suoritti Rowanin yliopistossa New Jerseyssä Yhdysvalloissa Michael Ludwigin johdolla vuonna 2001.

Synnyinmaassaan Moldovassa Buinovschi voitti kansallisen viulukilpailun vuonna 1993, ja Romaniassa hän sai kolmannen palkinnon ”Jeunesses Musicales”-kilpailussa 1994. Vuonna 2000 hän sai kolmannen palkinnon M.T.N.A. (Music Teachers' National Association) -kilpailussa Washington D.C.:ssä. Buinovschi on asunnut Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Hän on työskennellyt Oulu Sinfoniassa ja Turun filharmonisessa orkesterissa. Vuodesta 2007 hän on ollut Pori Sinfoniettan 1. konserttimestari. Buinovschi on toiminut myös Palmgren-kvartetin 1. viulistina sen perustamisesta lähtien. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt ympäri maailman. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Musica - säätiön apuraha ansiokkaasta taiteellisesta työskentelystä.

Kuva: Harri Virta

Jouko Tötterström

säveltäjä

Musiikin tohtori, pianisti, pedagogi ja säveltäjä Jouko Tötterström opiskeli sävellystä Erland Sundquistin, Paavo Heinisen ja Kari Kuosmasen johdolla. Elämäntyönsä hän on tehnyt pääosin Oulussa, jossa hän toimi pianonsoiton yliopettajana konservatoriossa 1985–1999 ja kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa vuosina 1999–2023. Taiteilijana Tötterström on esiintynyt erityisesti pianoduona vaimonsa Riitta Tötterströmin kanssa sekä soittanut runsaasti kamarimusiikkia.

Tötterströmin sävellystuotanto on varsin laaja, ja siihen sisältyy mm. orkesteriteoksia, kaksi sinfoniaa, kamariooppera, baletti, pianokonsertto, kamarimusiikkiteoksia, sooloteoksia pianolle, viululle ja muille soittimille sekä laulu- ja kuoromusiikkia. Säveltäjänä hän on ilmaissut teoksillaan kirjon erilaisia inhimillisen elämän aspekteja. Teoksista mittavin on hänen laaja soolopianolle säveltämänsä teoskokonaisuus Balladeja ja interludeja, jossa liikutaan Berliinin terroriteon, ystävän vakavan loukkaantumisen ja luonnonmullistuksen kautta renessanssitaiteen kirkkauteen.

Tasavallan presidentti on myöntänyt Tötterströmille Suomen Leijonan Ritarimerkin hänen ansioistaan musiikkialalla.

Monet muusikot ovat Tötterströmin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Yksi tärkeimmistä on pianotaiteilija Laura Mikkola, jonka kanssa yhteistyö on kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Mikkola on kantaesittänyt monia Tötterströmin teoksia ja soittanut niitä usein sekä kotimaassa että ulkomailla. Esimerkiksi vaikuttava Berliini-aiheinen balladi Wilhelm kuultiin Mikkolan tulkitsemana kantaesityksenä Iitin musiikkijuhlilla 2019.

Kuva: Reijo Koirikivi

Jukka Harju

käyrätorvi

Tulossa..

Jukka Kuoppamäki

laulu

Jukka Kuoppamäki (s. 1942) aloitti levytysuransa jo lukioikäisenä 1960 lauluyhtyeissä Neloset ja Kukonpojat. Ensimmäisen kokonaan omaa tuotantoa sisältäneen albuminsa Mitä kansa haluaa hän julkaisi vuonna 1966. Tästä alkoi hänen jo lähes kuusi vuosikymmentä kestänyt lauluntekijänuransa, jonka aikana hän on julkaissut 47 albumia ja 28 kokoelmaa.

Kuoppamäen yli 2000 laulun tuotantoon kuuluvat mm. Sininen ja valkoinen, Paljon sanomatta jää, Pieni mies, Anna mulle tähtitaivas, Satulinna ja Sinussa on valo. Hänelle on myönnetty Kullervo Linnan Säätiön palkinto 1993, Erikois-Emma elämäntyöstään 2001, Juha Vainio -palkinto 2018 sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali vuonna 2019.

Kuva: Turo Haapamäki

Kimmo Hakola

säveltäjä

Kimmo Hakola (s. 27.7.1958) opiskeli Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran oppilaana. Vuonna 1987 hän voitti Unescon säveltäjärostrumin ensimmäisellä jousikvartetollaan ja kolme vuotta myöhemmin kappaleellaan Capriole, minkä myötä hän nousi säveltäjiemme kärkijoukkoon 1980-luvun lopulla.

Hakolan musiikkia on esitetty lukuisilla musiikkijuhlilla, ja hänen teoksilleen omistettuja tapahtumia on järjestetty mm. Los Angelesin Monday Evening -konserttisarjassa, New Yorkin Miller-teatterissa ja Tukholman kansainvälisellä säveltäjäfestivaalilla.

Hakolan tuotanto sisältää 112 opusta. Hakola on säveltänyt kuusi oopperaa: Marsin mestarilaulajat, Sinapinsiemen, Vierivä kivi, La Fenice, Mara ja Katti sekä Akseli. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös orkesteriteoksia ja konserttoja. Pianokonsertto (1996) oli ennenkuulumaton teosjärkäle sekä mittasuhteiltaan, ilmaisuvoimaltaan että tyylikirjoltaan. Klarinettikonsertto (2001) on ollut valtaisa menestys, ja sitä on esitetty lähes sata kertaa, Suomessa ja ulkomailla. Present Music tilasi Hakolalta Kamarikonserton, joka kantaesitettiin ja levytettiin Yhdysvalloissa vuonna 2002. Viulukonsertto (2012) oli John Storgårdsin, WDR Sinfonieorchesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin yhteistilaus. Tapiola Sinfoniettan tilaaman Kaksoiskonserton (2017) solisteina olivat Minna Pensola (viulu) ja Antti Tikkanen (sello). Muita orkesteriteoksia ovat mm. Ruotsin Radion Itämerifestivaalille tilaama Maro (2006), Tukholman säveltäjäfestivaalille tilattu Kimm (2008) sekä Queen Elisabeth -viulukilpailun tilausteos Fidl (2019) viululle ja orkesterille. RSO kantaesitti Kimmo Hakolan 1. sinfonian Hannu Linnun johdolla joulukuussa 2018.
Hakolan tuotantoon kuuluu kaksi laajamuotoista oratoriota, Teosto-palkinnon saanut, Ircamin tilaama Le Sacrifice (2002) ja Song of Songs (2006) sekä YLE:n tilaama musiikki mykkäelokuvaan Tukkijoella. Hakola on myös säveltänyt soolokappaleita, vokaaliteoksia ja kamarimusiikkia.

Säveltämisen ohella Kimmo Hakola on toiminut myös kapellimestarina, esiintyvänä taiteilijana, taiteellisena johtajana sekä luovan alan hallitusammattilaisena koti- ja ulkomailla. Mm. Ondine ja Innova Records ovat levyttäneet hänen teoksiaan.
Kuva: Kaapo Hakola

Laura Mikkola

piano, taiteellinen johtaja

Pianisti Laura Mikkola on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Bloomingtonin musiikkikorkeakoulussa Indianassa ja ensimmäisenä suomalaisena pianonsoiton opiskelijana kuulussa Curtis-instituutissa Philadelphiassa. Hänen opettajiaan ovat olleet Tapani Valsta, Gary Graffman, Menahem Pressler ja Ferenc Rados. Kahteenkymmeneen ikävuoteensa mennessä hän oli voittanut jo useita pianokilpailuja, mm. Maurice Ravel -pianokilpailun Ranskassa 1988, Maj Lind -pianokilpailun Suomessa 1992 ja Unisa Transnet -pianokilpailun Etelä-Afrikassa 1994. Vuonna 1995 Mikkola sai toisen palkinnon ja yleisöpalkinnon arvostetussa Queen Elisabeth -pianokilpailussa Brysselissä samoin kuin nuoren taiteilijan Suomi-palkinnon.

Kilpailuvoitoistaan lähtien Mikkola on saanut työskennellä tunnetuimpien kapellimestarien kuten Esa-Pekka Salosen, Hannu Linnun, Leif Segerstamin, Paavo Järven, Vladimir Ashkenazyn ja Ahmed El-Saedin kanssa, orkestereina mm. Los Angelesin filharmonikot, Washingtonin kansallisorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri (RSO), Helsingin kaupunginorkesteri, Belgian kansallisorkesteri, Frankfurtin radion sinfoniaorkesteri ja Kairon sinfoniaorkesteri.

Mikkolan ohjelmisto käsittää kamarimusiikin lisäksi kaikkiaan 64 pianokonserttoa. Hänet tunnetaan myös syvällisesti Einojuhani Rautavaaran musiikkiin perehtyneenä pianistina, joka on levyttänyt kaikki Rautavaaran pianokonsertot ja soolopianolle säveltämät teokset. Rautavaara omistikin Iitin ensimmäisille musiikkijuhlille säveltämänsä teoksen Passionale hänelle.

Mikkola on levyttänyt myös mm. Rahmaninovin pianoteoksia sekä Philippe Entremontin kanssa Mozartia, Ravelia ja Šostakovitšia. Kesällä 2009 Iitin musiikkijuhlilla äänitetty Mozartin konsertto kahdelle pianolle Es-duuri KV 365, jonka Mikkola esitti yhdessä Entremontin ja Iitti Festival Orchestran kanssa, ilmestyi 2010. Viisi vuotta sitten ilmestyi levy, joka sisältää Einar Englundin koko pianotuotannon. Vuonna 2020 ilmestyneillä levyillään Mikkola esittää nykysäveltäjien David Chaillou ja Svein Hundsnes teoksia, mukaanlukien teokset, jotka hän kantaesitti vuoden 2019 Iitin musiikkijuhlilla. Uusi Svein Hundsnesin pianoteoksia sisältävä levy ilmestyi 2021.

Laura Mikkola on toiminut Iitin musiikkijuhlien taiteellisena johtajana festivaalin perustamisesta lähtien.


Kuva: Heikki Tuuli

Moosa Myllykangas

kuvataiteilija

Moosa Myllykangas on toiminut yli 30 vuotta ammattitaiteilijana Pohjois-Suomesta käsin. Hän on tarkastellut taiteen tekemistä eurooppalaisesta, aasialaisesta ja amerikkalaisesta näkökulmasta ja käynyt dialogia siten saamiensa taide-elämän ja taidevaikutteiden kanssa. Kotimaassa hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Amos Andersonin, Oulun, Kemin ja Tornion Aineen taidemuseoissa sekä Designmuseossa. Myllykankaan töitä on esitelty myös mm. Laukon kartanossa 2022 ja Mäntän kuvataideviikoilla 2018. Hänen teoksiaan sisältyy Suomen valtion, Oulun taidemuseon, Oulun kaupungin, Tampereen kaupungin, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan, Verven ja taidehotelli Lasaretin kokoelmiin.

Ulkomailla Myllykankaan teoksia on ollut esillä monilla mantereilla. Vuonna 2003 hänet palkittiin pronssipalkinnolla Brysselin pitsibiennaalin eli International Lace Biennalen Contemborary Art - näyttelyssä, ja 2012 hän sai kunniamaininnan Cheongjun kansainvälisessä käsityöbiennaalissa (Cheongju International Craft Biennale) Etelä-Koreassa. Vuosina 2007 ja 2008 Myllykangas oli rakentamassa Suomen osastoa Chicagon SOFA (Sculptures Objects and Functional Art) -messuilla.

Myllykangas on laatinut Oulun kaupungin ensimmäisen aluerakentamisen taideohjelman, joka tulee uudelle Hartaanselänrannan Oulun asuntomessut 2025 - asuinalueelle. Hänen ansioihinsa kuuluu myös voitto kutsukilpailussa Oulun hiippakunnan piispan paramenteistä eli piispanvaatteista vuonna 2018. Myllykangas on Suomen kuvanveistäjäliiton ja Oulun taiteilijaseuran jäsen. Hän on ollut myös Ornamo ry:n hallituksen jäsen ja Oulun läänin taidetoimikunnan jäsen 2010-luvulla. Pohjoissuomalaisten muotoilijoiden yhdistyksen Proto ry:n puheenjohtajana hän toimi 2004–2008 ja on nykyään sen kunniajäsen.

Otto Virtanen

fagotti

Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana pianonsoitolla Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa opettajanaan Vesa-Matti Tastula. Fagotinsoittoa hän on opiskellut 15-vuotiaasta alkaen Tampereen konservatoriossa Stig Forsmanin, Sibelius-Akatemiassa László Haran ja Jussi Särkän, Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin konservatoriossa Pascal Gallois’n johdolla.

Virtanen suoritti fagottidiplomin vuonna 1997 erinomaisin arvosanoin, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia –konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on toiminut fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995 – 1999 sekä Tampere Filharmoniassa vuosina 1999 – 2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina.

Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka. Lisäksi hän on sovittanut ja säveltänyt musiikkia erilaisille, useimmiten puupuhaltimia sisältäville kokoonpanoille.

Pasi Räbinä

kuvataiteilija

Pasi Räbinä on pukusuunnittelija, joka valittiin alansa ensimmäiseksi esittävän taiteen pukusuunnittelun
taiteilijaprofessoriksi vuosiksi 2024–2028.Yli 38 vuoden uransa aikana hän on suunnitellut näyttämöpukuja yli sataan produktioon oopperan, teatterin ja modernin tanssin parissa.

Jo vuonna 2019 Räbinä sai lavastus- ja pukusuunnittelijoiden Illusion-tunnustuspalkinnon monipuolisesta urasta näyttämöpukujen suunnittelijana ja luovana, omaperäisen ilmaisukielen löytäneenä taiteilijana. Kirja Kauneuden paino, jonka Räbinä teki yhteistyössä Aalto ARTS Booksin ja Aalto-yliopiston kanssa, sai kansainvälisessä ICMA-taidekirjakilpailussa Award of Excellence -palkinnon Lontoossa samana vuonna.

Näyttämötaiteen rinnalla Räbinä on toiminut myös kuvataiteilijana. Hänen näyttelyitään ovat olleet Ikoni 2002 -valokuvanäyttely yhdessä valokuvataiteilija Riitta Raskin kanssa Helsingissä 1992, Boheemeja ja porvareita Valve-galleriassa 2003 sekä Kauneuden paino Teatterimuseossa 2008. Viimeisimpiin kuuluvat Art Couture -näyttely yhteistyössä kuvataiteilija Moosa Myllykankaan kanssa Oulun taidemuseossa ja galleria Harmajassa 2015. Räbinä on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla kuten Between Tradition and Future Craft -biennaaliin Etelä-Koreassa, maailmanlaajuiseen lavastustaiteen Quadrennialiin Prahassa, Aito-näyttelyym Oulun taidemuseossa sekä Teatterimuseon projekteihin Unelmien kuteita ja Backstage Helsingissä.

Tarmo Anttila

kontrabasso

Tarmo Anttila on soittanut Suomen merkittävimpien sinfoniaorkestereiden kuten Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Avanti!- kamariorkesterin sekä Suomen kansallisoopperan orkesterin bassoryhmissä. Lisäksi hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana mm. sellaisissa pop-, rock-, jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeissä kuin Tjango!, Joonas Widenius Trio, Snekka sekä Game Music Collective.

Tomi Metsäketo

tenori

Tomi Metsäketo on musiikin vahva ammattilainen. Erikoisalanaan Tomilla ovat italiankieliset kuolemattomat laulelmat ja serenadit. Ohjelmistoon kuuluu myös viihdemusiikin klassikkoja ja mm. musikaaleista tuttuja kappaleita. Kevyemmän musiikin parissa olemme saaneet nauttia hänen upeasta äänestään ja eläytymiskyvystään monissa menestysmusikaaleissa ja oopperoissa (mm. Les Misérables, The Sound of Music, Me and My Girl, Calypso, Titanic…). Tomi on opiskellut pitkään myös klassista laulua.

Upeiden levyjensä myötä (Primo, Tummaa samettia, Eternamente, Roma, Rakkautta vain) Tomi on ollut ehdolla Emma-palkinnon saajaksi kolmesti. Vuonna 2010 ilmestyi Tomin  joululevy Kuului laulu enkelten ja vuonna 2011 kokoelma-albumi Kaikki parhaat. Ensilevytys toi kultaa, seuraava platinaa. Myös joululevy on saavuttanut platinarajan.

Tomilla on kokemusta myös Suomen 2006 Euroviisu-finaalista, joissa hän sijoittui upeasti toiseksi. Muista paljon julkisuutta saaneista menestyksistä mainittakoot mm. Tanssii tähtien kanssa -voitto.

Jo useana vuonna Tomi on kiertänyt syksyisin konserttikiertueen merkeissä ympäri Suomen. Hänen rinnallaan on nähty monia eturivin naisartisteja (mm. Laura Voutilainen, Johanna Kurkela). Kuului laulu enkelten -joulukirkkokiertueet ovat kuuluneet myös monivuotiseen perinteeseen, joissa on niinikään ollut vierailijoita (mm. Saara Aalto, Jenni Vartiainen). Viimeisimpiä suuria kiertueita on ollut mm. Mambo Italiano – italialainen ilta.

Konserttiyhteistyötä Tomi on tehnyt paljon mm. pianovirtuoosi Jukka Nykäsen kanssa.

 

Veera Pesu

oboe

Musiikin Maisteri Veera Pesu syntyi Kuusankoskella ja muutti pian perheensä mukana Savitaipaleelle. Lähin musiikkiopisto löytyi Lappeenrannasta ja siellä häntä opettivat oboetaiteilijat  Timo Lehtonen ja Matti Jylhä-Vuorio.

1989 Pesu aloitti opinnot Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, jossa häntä opettivat Jorma Valjakka ja Aale Lindgren.  Hän on täydentänyt oboensoiton opintojaan Thomas Indermühlen ja Erik Niord Larsenin johdolla sekä lukuisilla mestarikursseilla.

Ensikonsertin Sibelius-Akatemiassa hän piti keväällä 2003. Vuodesta 1997 lähtien Veera Pesu soitti Turun Filharmonisessa orkesterissa, ja vuosina 1998-2005 hän toimi sen oboeryhmän äänenjohtajana. Hän on esiintynyt useita kertoja myös orkesterin solistina.

Keväästä 2005 alkaen Veera Pesu on toiminut Suomen Kansallisoopperan orkesterissa oboen vuorottelevana äänenjohtajana. Hän on lisäksi soittanut Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa useana kesänä.

Veera Pesu on esiintynyt kamarimuusikkona mm.  Rauman Festivossa, Korsholman musiikkijuhlilla, Savonlinnan oopperajuhlilla, Nauvon Kamarimusiikkipäivillä ja Crusell-viikoilla Uudessakaupungissa. Hän on Il Vento-puhallinkvintetin jäsen.

Veera Pesu on kantaesittänyt useita suomalaisia  teoksia mm. säveltäjä Riikka Talvitien Neljä pientä taikaa sekä Muistin pitkä jyrinä-teoksen oboelle ja mieskuorolle yhdessä Ylioppilaskunnan Laulajien kanssa.

Kuva: Jaakko Paarvala

LIPUT MYYNNISSÄ TIKETIN VERKKOKAUPASSA