Performers
Anssi Mänttäri Quintet
jazz-yhtye
Antti Suoranta
lyömäsoittimet
Lyömäsoittaja ja patarumpali Antti Suoranta pitää laaja-alaisesti niin vanhemman kuin kaikkein uusimmankin musiikin soittamisesta. Hänen mielikuvitustaan kiehtovat lyömäsoittimien rikkaat sointivärit ja esiinmarssi musiikissa kautta aikojen.
Suoranta on työskennellyt viime vuosina Radion sinfoniaorkesterissa, Suomen kansallisoopperassa ja muissa maamme sinfoniaorkestereissa. Hän vaikutti pitkään Avanti!-kamariorkesterissa lyömäsoitinten äänenjohtajana. Hän on musisoinut myös Uusinta-kamariyhtyeen, Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin kamarikuoron, ÄÄNI-kollektiivin, Storian sekä useiden muiden kokoonpanojen kanssa.
Nuorempana Suoranta soitti konservatoriolla rumpujen lisäksi pianoa, lauloi CCI-poikakuorossa sekä kävi koulua musiikkiluokalla. Hän valmistui ensin musiikkipedagogiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja myöhemmin esittävän säveltaiteen musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta parhain arvosanoin. Hänen opettajiaan ovat olleet muun muassa Olli-Pekka Martikainen, Lassi Erkkilä sekä Pasi Suomalainen. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet Anders Loguin, David Searcy, Nebosja Jovan Zivkovic ja Wieland Welzel. Nordplus-vaihdossa hän opiskeli Tanskan Esbjerg Ensemblen lyömäsoittajan Christian Martinezin ohjauksessa.
Kuva: Lauri Olander
Dorel Fodoreanu
sello
Enesco-kvartetin perustajajäseniin kuuluva sellisti Dorel Fodoreanu opiskeli Bukarestin konservatoriossa. Pariisiin hän muutti vuonna 1979. Fodoreanu oli ensimmäisiä romanialaisia muusikoita, joita kutsuttiin säveltäjä George Enescun mukaan nimetyn filharmonisen orkesterin solistiksi Romanian vallankumouksen jälkeen vuonna 1989. Seuraavana vuonna hän sai romanialaisen Mihail Jora -palkinnon. Fodoreanu on soittanut Barcelonan orkesterin ja parmalaisen Arturo Toscanini -filharmonian soolosellistinä. Tätä nykyä hän toimii Pariisissa Sorbonnen sinfoniaorkesterin soolosellistinä ja opettaa Sorbonnen yliopistossa. Hän on opettanut myös lukuisilla mestarikursseilla ja toiminut kansainvälisten sellokilpailujen tuomariston jäsenenä.
Eero Lehtimäki
clarinet
Elina Leskelä
harmonikka
Elina Leskelä on Espoon musiikkiopiston harmonikansoiton lehtori. Hän on voittanut ensipalkintoja sekä valtakunnallisissa että kansainvälisissä harmonikkakilpailuissa. Leskelä on esiintynyt laajasti Euroopassa omin soolokonsertein. Hän soittaa mielellään taidemusiikin lisäksi kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan - pelimannimeiningillä. Vuonna 2015 Leskelä valittiin Espoon positiivisimmaksi henkilöksi, ja tällä hetkellä hänen erityinen tehtävänsä Espoossa on toimia HoivaPelimannina.
Kuva: Hellevi Karakorpi
Enesco-kvartetti
Enesco-kvartetti perustettiin Romaniassa vuonna 1979 maan merkittävimmän 1900-luvun
säveltäjän George Enescun (1881–1955) muistoksi. Enescu (ransk. Enesco) oli myös viulisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen nimeään kantava kvartetti nousi nopeasti kansainväliseen tietoisuuteen etenkin voitettuaan Pariisin kansainvälisen kamarimusiikkikilpailun. Kvartetin kotipaikka on sittemmin ollut Pariisi. Sen jäseniä ovat alusta saakka olleet viulistit Constantin Bogdanas ja Florin Szigeti, sellisti Dorel Fodoreanu sekä viime kesänä äkillisesti menehtynyt alttoviulisti, Kuhmon Kamarimusiikin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Vladimir Mendelssohn. Uusi alttoviulisti kokoonpanossa on nyt Frédéric Lainé.
Laajan klassisen ohjelmiston lisäksi Enescot tunnetaan nykysäveltäjien jousikvartetille tekemien teosten kantaesityksistä. Monet uusista teoksista on sävelletty nimenomaan heille. Kvartetti on kantaesittänyt esimerkiksi Philippe Hersantin, Serge Niggin, Nicolas Bacrin ja José Garcia Romanin teoksia. Se on esiintynyt maailman tunnetuimmissa konserttisaleissa, ja sen jäsenet saavat jatkuvasti kutsuja opettamaan mestariluokille. He ovat luonnollisesti myös levyttäneet paljon. Enesco-kvartetin 40-vuotisjuhlallisuuksiin 2019 sisältyivät mm. Fabrice Gregoruttin ensimmäisen jousikvarteton maailman ensiesitys ja levytys. Viimeaikaisiin äänitteisiin kuuluvat lisäksi Dmitri Šostakovitšin kvartetot.
Kvartetin levytyksiä on myös palkittu: se on saanut parhaan levyn palkinnon Jesús Guridin kvartetoista Espanjassa 1986, Ranskan Le Grand Prix de l’Académie Française du Disque -palkinnon Hersantin, Niggin ja Nicolas Philippot'n nykymusiikin äänitteestä 1989 sekä Le Diapason d’Or -palkinnon 1994 levystä, joka sisältää César Franckin ja Ernest Chaussonin teoksia. Mainittakoon, että Enesco-kvartetille on suotu harvinainen mahdollisuus soittaa tietyissä yhteyksissä mittaamattoman arvokkaita Stradivarius-instrumentteja, jotka kuuluvat Espanjan hoville.
Erkki Lahesmaa
sello
Turun konservatoriossa Timo Hanhisen johdolla opiskellut sellisti Erkki Lahesmaa voitti vuonna 1986 toisen palkinnon Turun sellokilpailussa. Hän valmistui Yalen yliopistosta 1993 suoritettuaan Master of Music -tutkinnon Aldo Parisot'n johdolla. Sitä ennen hän oli suorittanut Bachelor of Music -tutkinnon Juilliard Schoolissa 1990 ja voittanut Juilliard-kilpailun New Yorkissa. Debytoituaan New Yorkin Lincoln Centerissä 1990 Lahesmaa on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa ja Japanissa. Ensikonserttinsa Helsingissä hän piti 1998.
Kamarimusiikkia Lahesmaa on opiskellut tiiviisti mm. Juilliard- ja Tokyo-kvartettien johdolla. Lahesmaa tunnetaan aktiivisena uuden musiikin esittäjänä, ja useat säveltäjät ovatkin kirjoittaneet ja omistaneet teoksiaan hänelle. Hän on työskennellyt mm. kanadalaisen Arthur-Leblanc-jousikvartetin ja Vancouverin sinfoniaorkesterin jäsenenä. Lisäksi Lahesmaa on Plus Ensemblen, Turku Ensemblen sekä Ad Libitum - pianotrion jäsen. Hänen Plus Ensemblen jäsenenä tekemänsä CD sai vuoden 2010 parhaan klassisen
musiikin albumin Emma-palkinnon.
Lahesmaa toimii sellomusiikin lehtorina sekä jousten ja kamarimusiikin ainejohtajana Sibelius- Akatemiassa. Hän on sellonsoiton lehtori myös Turun ammattikorkeakoulussa. Lahesmaa on pitänyt mestarikursseja eri puolilla maailmaa ja ollut useiden musiikkikilpailujen tuomaristossa. Vuonna 2013 hänet kutsuttiin kansainvälisen Hatšaturjan-sellokilpailun juryn jäseneksi ja vuonna 2019 kansainvälisen Glazunov-kilpailun tuomaristoon. Lahesmaa on Turun sellokilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun toimikunnan jäsen. Hän toimii myös Nauvon kamarimusiikkipäivien taiteellisena johtajana.
Florin Szigeti
viulu
Yli kolmikymmenvuotisen uransa aikana Enesco-kvartetin viulisti Florin Szigeti on esiintynyt orkesterien solistina, lukemattomissa resitaaleissa sekä toiminut monien orkestereiden konserttimestarina. Hän on soittanut yli 2000 jousikvartettikonserttia maailman tunnetuimmissa konsertteisaleissa ja festivaaleilla. Szigeti opiskeli Bukarestin konservatoriossa ja asettui sitten Enesco-kvartetin kanssa Pariisiin vuonna 1979. Hän on opettanut Sorbonnen yliopistossa yli kaksikymmentä vuotta ja johtanut Sorbonnen sinfoniaorkesterin viuluja. Szigeti on arvostettu opettaja, joka kutsutaan usein pitämään mestarikursseja. Hän on myös toiminut monien kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Nykyään Szigeti jakaa aikansa Enesco-kvartetin opetustyön kesken. Hän toimii Conservatoire National de Région de Paris -konservatorion professorina ja opettaa myös Pariisin konservatoriossa.
Folke Gräsbeck
piano, lecturer
Frédéric Lainé
alttoviulu
Alttoviulisti Frédéric Lainén ura jakautuu soittamisen, opettamisen ja musiikkitieteen kesken.
Suoritettuaan ylemmän tutkinnon Lyonin ja Pariisin konservatorioissa 1980-luvun alussa Lainé työskenteli Orchestre des Pays de Savoien ja Concerts Pasdeloup -orkesterin soolosellistinä. Kamarimuusikkona hän on soittanut sellaisissa kokoonpanoissa kuin Simon Quartet, Fidelio Piano Quartet ja Cappa String Quartet ympäri Eurooppaa, Amerikkaa ja Oseaniaa. Lainé valmistui myös musiikkitieteen tohtoriksi 1998 Toursin yliopistosta, ja sen jälkeen yksi hänen työpaikoistaan on ollut Éditions Billaudot -musiikkikustantamo Pariisissa. Hän on tehnyt yhteistyötä myös Bärenreiterin ja muidenkin ranskalaisten ja belgialaisten kustantamojen kanssa. Mm. kuusiosaisen alttoviuluoppikirjan ja -historian kirjoittanut Lainé opettaa Pariisin konservatoriossa alttoviulun ja kamarimusiikin soittoa sekä kamarimusiikin didaktiikkaa. Enesco-kvartetin jäsen Lainésta tuli marraskuussa 2021.
Fredrika Mikkola
violin
Hanna-Kaarina Heikinheimo
huilu
Tulossa...
Hannu-Pekka Björkman
lausuja/kertoja
Tulossa
Inka Auhagen
laulu
Inka Auhagen (Kuoppamäki, s. 1966) on laulaja-lauluntekijä, joka aloitti työuransa lapsinäyttelijänä neljävuotiaana (Solveigin laulu, Elämänmeno). Debyyttialbumi Tomua tuulessa julkaistiin 1996. Sen lauluista Sinä päivänä satoi lunta ylsi Radio Suomen listaykköseksi. Myös Mä en rakasta sua enää, Ruususen unta ja Keinuta mua jäivät soimaan radioissa. Television Neloskanavalla Auhagen juonsi 1990-luvun lopulla lifestyle-ohjelmaa Neiti Groove. Kansainvälisen Sash!-kokoonpanon laulusolistina hän kiersi maailmaa 2000-luvun alussa. Single With My Own Eyes kipusi UK Singles Chart -listan Top 10:n joukkoon.
Auhagenin toinen albumi Vaeltaja ilmestyi 2015, ja uusin single Lemmikit on vaaleansinisiä julkaistiin tämän vuoden huhtikuussa. Vuonna 2022 alkanut yhteistyö levy-yhtiö Tähdittämön kanssa poikii uutta musiikkia hänen runokynästään (Neljäs aamu 2022). Auhagenin muille suomalaisille laulajille säveltämiä kappaleita ovat mm. Arja Korisevan Vähän liian vähän ja Lea Lavenin Kuin muuttolinnut.
Kuva: Hans Andersson
Ion Buinovschi
viulu
Ion Buinovschi syntyi Moldovassa muusikkoperheeseen. Hän aloitti viulunsoiton viisivuotiaana ja opiskeli aluksi Moldovassa vanhempiensa Galina ja Nikolai Buinovschin johdolla. Akateemisen loppututkinnon Buinovschi suoritti Bukarestin musiikkiakatemiassa Romaniassa Stefan Gheorghiun johdolla. Maisterin tutkinnon hän suoritti Rowanin yliopistossa New Jerseyssä Yhdysvalloissa Michael Ludwigin johdolla vuonna 2001.
Synnyinmaassaan Moldovassa Buinovschi voitti kansallisen viulukilpailun vuonna 1993, ja Romaniassa hän sai kolmannen palkinnon ”Jeunesses Musicales”-kilpailussa 1994. Vuonna 2000 hän sai kolmannen palkinnon M.T.N.A. (Music Teachers' National Association) -kilpailussa Washington D.C.:ssä. Buinovschi on asunnut Suomessa vuodesta 2003 lähtien. Hän on työskennellyt Oulu Sinfoniassa ja Turun filharmonisessa orkesterissa. Vuodesta 2007 hän on ollut Pori Sinfoniettan 1. konserttimestari. Buinovschi on toiminut myös Palmgren-kvartetin 1. viulistina sen perustamisesta lähtien. Solistina ja kamarimuusikkona hän on esiintynyt ympäri maailman. Vuonna 2014 hänelle myönnettiin Pro Musica - säätiön apuraha ansiokkaasta taiteellisesta työskentelystä.
Kuva: Harri Virta
Jouko Tötterström
säveltäjä
Musiikin tohtori, pianisti, pedagogi ja säveltäjä Jouko Tötterström opiskeli sävellystä Erland Sundquistin, Paavo Heinisen ja Kari Kuosmasen johdolla. Elämäntyönsä hän on tehnyt pääosin Oulussa, jossa hän toimi pianonsoiton yliopettajana konservatoriossa 1985–1999 ja kulttuurialan yliopettajana Oulun ammattikorkeakoulussa vuosina 1999–2023. Taiteilijana Tötterström on esiintynyt erityisesti pianoduona vaimonsa Riitta Tötterströmin kanssa sekä soittanut runsaasti kamarimusiikkia.
Tötterströmin sävellystuotanto on varsin laaja, ja siihen sisältyy mm. orkesteriteoksia, kaksi sinfoniaa, kamariooppera, baletti, pianokonsertto, kamarimusiikkiteoksia, sooloteoksia pianolle, viululle ja muille soittimille sekä laulu- ja kuoromusiikkia. Säveltäjänä hän on ilmaissut teoksillaan kirjon erilaisia inhimillisen elämän aspekteja. Teoksista mittavin on hänen laaja soolopianolle säveltämänsä teoskokonaisuus Balladeja ja interludeja, jossa liikutaan Berliinin terroriteon, ystävän vakavan loukkaantumisen ja luonnonmullistuksen kautta renessanssitaiteen kirkkauteen.
Monet muusikot ovat Tötterströmin pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Yksi tärkeimmistä on pianotaiteilija Laura Mikkola, jonka kanssa yhteistyö on kestänyt jo yli kymmenen vuotta. Mikkola on kantaesittänyt monia Tötterströmin teoksia ja soittanut niitä usein sekä kotimaassa että ulkomailla. Esimerkiksi vaikuttava Berliini-aiheinen balladi Wilhelm kuultiin Mikkolan tulkitsemana kantaesityksenä Iitin musiikkijuhlilla 2019.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Tötterströmille Suomen Leijonan Ritarimerkin hänen ansioistaan musiikkialalla. Vähän aikaa sitten hänelle myönnettiin Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan tunnustuspalkinto hänen tekemästään pitkästä ja ansiokkaasta työstä Pohjois-Pohjanmaan säveltaiteen hyväksi.
Kuva: Reijo Koirikivi
Jukka Harju
käyrätorvi
Tulossa..
Jukka Kuoppamäki
laulu
Jukka Kuoppamäki (s. 1942) aloitti levytysuransa jo lukioikäisenä 1960 lauluyhtyeissä Neloset ja Kukonpojat. Ensimmäisen kokonaan omaa tuotantoa sisältäneen albuminsa Mitä kansa haluaa hän julkaisi vuonna 1966. Tästä alkoi hänen jo lähes kuusi vuosikymmentä kestänyt lauluntekijänuransa, jonka aikana hän on julkaissut 47 albumia ja 28 kokoelmaa.
Kuoppamäen yli 2000 laulun tuotantoon kuuluvat mm. Sininen ja valkoinen, Paljon sanomatta jää, Pieni mies, Anna mulle tähtitaivas, Satulinna ja Sinussa on valo. Hänelle on myönnetty Kullervo Linnan Säätiön palkinto 1993, Erikois-Emma elämäntyöstään 2001, Juha Vainio -palkinto 2018 sekä Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali vuonna 2019.
Kuva: Turo Haapamäki
Katariina Ruokonen
viola
Kimmo Hakola
säveltäjä
Kimmo Hakola (s. 27.7.1958) opiskeli Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran oppilaana. Vuonna 1987 hän voitti Unescon säveltäjärostrumin ensimmäisellä jousikvartetollaan ja kolme vuotta myöhemmin kappaleellaan Capriole, minkä myötä hän nousi säveltäjiemme kärkijoukkoon 1980-luvun lopulla.
Säveltämisen ohella Kimmo Hakola on toiminut myös kapellimestarina, esiintyvänä taiteilijana, taiteellisena johtajana sekä luovan alan hallitusammattilaisena koti- ja ulkomailla. Mm. Ondine ja Innova Records ovat levyttäneet hänen teoksiaan.
Kuva: Kaapo Hakola
Laura Mikkola
Artistic director, piano
Maria Lund
sopraano
Laulaja ja näyttelijä Maria Lund on esiintynyt teattereissa ja konserttisaleissa ympäri Suomen jo
parinkymmenen vuoden ajan. Hänen tavaramerkikseen on muodostunut tyylilajien taitava risteyttäminen
yhdistettynä ohjelmiston monipuolisuuteen.
Lund on esiintynyt uransa aikana useiden musikaalien päärooleissa: Tampere-talon Sound of Musicin
Mariana, West Side Storyn Mariana Tampereen teatterissa ja Elizabeth Taylorina TTT:n eli Tampereen
Työväenteatterin Liz-musikaalissa. My Fair Ladyn Elizana hän on vieraillut sekä Tampereen että Kouvolan teatterissa. Merkittäviä töitä ovat olleet myös musikaalit Viulunsoittaja katolla TTT:ssä (Hodelin rooli) sekä Hair (Sheila Franklin), Shrek (Fiona) ja Jekyll & Hyde (Lucy) Jyväskylän kaupunginteatterissa. Helsingin kaupunginteatterissa Lund esiintyi ensimmäisen kerran suurmusikaalissa Päiväni murmelina Ritana syksyllä 2020. Helsingin Sanomien teatteriarvostelija Lauri Meri katsoi ”hänen iskevyytensä pelastavan koko kaupunginteatterin esityksen”. Tuorein Lundin rooli Helsingin kaupunginteatterissa on diivan rooli musikaalissa Priscilla, aavikon kuningatar kaudella 2022–2023.
Ääninäyttelijänäkin toiminut Lund on vieraillut myös useiden kesäteattereiden lavoilla ja laulanut niin
sinfoniaorkestereiden kuin jazzorkestereidenkin solistina. Lundin ensimäinen albumi sisälsi Heikki Sarmannon sävellyksiä mm. Eino Leinon runoihin. Myöhempi albumi Ajan Sävel myi kultaa vuonna 2009. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin Kullervo Linna -palkinto. Vuonna 2008 Lund voitti television Tanssii tähtien kanssa -kilpailun ja 2023 Tähdet tähdet -laulukilpailun.
Kuva: Niko Laurila
Moosa Myllykangas
kuvataiteilija
Moosa Myllykangas on toiminut yli 30 vuotta ammattitaiteilijana Pohjois-Suomesta käsin. Hän on tarkastellut taiteen tekemistä eurooppalaisesta, aasialaisesta ja amerikkalaisesta näkökulmasta ja käynyt dialogia siten saamiensa taide-elämän ja taidevaikutteiden kanssa. Kotimaassa hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Amos Andersonin, Oulun, Kemin ja Tornion Aineen taidemuseoissa sekä Designmuseossa. Myllykankaan töitä on esitelty myös mm. Laukon kartanossa 2022 ja Mäntän kuvataideviikoilla 2018. Hänen teoksiaan sisältyy Suomen valtion, Oulun taidemuseon, Oulun kaupungin, Tampereen kaupungin, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan, Verven ja taidehotelli Lasaretin kokoelmiin.
Ulkomailla Myllykankaan teoksia on ollut esillä monilla mantereilla. Vuonna 2003 hänet palkittiin pronssipalkinnolla Brysselin pitsibiennaalin eli International Lace Biennalen Contemborary Art - näyttelyssä, ja 2012 hän sai kunniamaininnan Cheongjun kansainvälisessä käsityöbiennaalissa (Cheongju International Craft Biennale) Etelä-Koreassa. Vuosina 2007 ja 2008 Myllykangas oli rakentamassa Suomen osastoa Chicagon SOFA (Sculptures Objects and Functional Art) -messuilla.
Myllykangas on laatinut Oulun kaupungin ensimmäisen aluerakentamisen taideohjelman, joka tulee uudelle Hartaanselänrannan Oulun asuntomessut 2025 - asuinalueelle. Hänen ansioihinsa kuuluu myös voitto kutsukilpailussa Oulun hiippakunnan piispan paramenteistä eli piispanvaatteista vuonna 2018. Myllykangas on Suomen kuvanveistäjäliiton ja Oulun taiteilijaseuran jäsen. Hän on ollut myös Ornamo ry:n hallituksen jäsen ja Oulun läänin taidetoimikunnan jäsen 2010-luvulla. Pohjoissuomalaisten muotoilijoiden yhdistyksen Proto ry:n puheenjohtajana hän toimi 2004–2008 ja on nykyään sen kunniajäsen.
Otto Virtanen
fagotti
Otto Virtanen aloitti musiikkiopintonsa 6-vuotiaana pianonsoitolla Ylä-Satakunnan musiikkikoulussa opettajanaan Vesa-Matti Tastula. Fagotinsoittoa hän on opiskellut 15-vuotiaasta alkaen Tampereen konservatoriossa Stig Forsmanin, Sibelius-Akatemiassa László Haran ja Jussi Särkän, Tanskan kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Asger Svendsenin sekä Pariisin konservatoriossa Pascal Gallois’n johdolla.
Virtanen suoritti fagottidiplomin vuonna 1997 erinomaisin arvosanoin, valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2000 ja soitti ensikonserttinsa Sibelius-Akatemian Soiva Akatemia –konserttisarjassa keväällä 2002. Hän on toiminut fagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa vuosina 1995 – 1999 sekä Tampere Filharmoniassa vuosina 1999 – 2004. Syksystä 2004 alkaen hän on soittanut nykyisessä toimessaan Radion sinfoniaorkesterin 1. soolofagotistina.
Orkesterimuusikkouden lisäksi Otto Virtanen on aktiivinen kamarimuusikko ja monipuolinen instrumenttinsa sanansaattaja. Hän on esiintynyt kotimaassaan useiden orkesterien solistina, tehnyt Yleisradiolle lukuisia nauhoituksia sekä esiintynyt monilla kotimaisilla musiikkifestivaaleilla. Muun muassa näissä yhteyksissä sekä pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa hän on tullut toimineeksi yhteistyössä useiden suomalaisten säveltäjien kanssa ja soittanut paljon kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä useistakin fagottikirjallisuuden merkkiteoksista kuten Jouni Kaipaisen ja André Jolivet’n konsertoista, Nikos Skalkottasin Sonata Concertantesta tai Luciano Berion Sequenzasta. Konserttiohjelmissaan hän yhdistelee mieluusti eri aikakausien teoksia aina varhaisesta barokista 2000-luvulle saakka. Lisäksi hän on sovittanut ja säveltänyt musiikkia erilaisille, useimmiten puupuhaltimia sisältäville kokoonpanoille.
Pasi Räbinä
kuvataiteilija
Pasi Räbinä on pukusuunnittelija, joka valittiin alansa ensimmäiseksi esittävän taiteen pukusuunnittelun
taiteilijaprofessoriksi vuosiksi 2024–2028.Yli 38 vuoden uransa aikana hän on suunnitellut näyttämöpukuja yli sataan produktioon oopperan, teatterin ja modernin tanssin parissa.
Jo vuonna 2019 Räbinä sai lavastus- ja pukusuunnittelijoiden Illusion-tunnustuspalkinnon monipuolisesta urasta näyttämöpukujen suunnittelijana ja luovana, omaperäisen ilmaisukielen löytäneenä taiteilijana. Kirja Kauneuden paino, jonka Räbinä teki yhteistyössä Aalto ARTS Booksin ja Aalto-yliopiston kanssa, sai kansainvälisessä ICMA-taidekirjakilpailussa Award of Excellence -palkinnon Lontoossa samana vuonna.
Näyttämötaiteen rinnalla Räbinä on toiminut myös kuvataiteilijana. Hänen näyttelyitään ovat olleet Ikoni 2002 -valokuvanäyttely yhdessä valokuvataiteilija Riitta Raskin kanssa Helsingissä 1992, Boheemeja ja porvareita Valve-galleriassa 2003 sekä Kauneuden paino Teatterimuseossa 2008. Viimeisimpiin kuuluvat Art Couture -näyttely yhteistyössä kuvataiteilija Moosa Myllykankaan kanssa Oulun taidemuseossa ja galleria Harmajassa 2015. Räbinä on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla kuten Between Tradition and Future Craft -biennaaliin Etelä-Koreassa, maailmanlaajuiseen lavastustaiteen Quadrennialiin Prahassa, Aito-näyttelyym Oulun taidemuseossa sekä Teatterimuseon projekteihin Unelmien kuteita ja Backstage Helsingissä.
Tarmo Anttila
kontrabasso
Tarmo Anttila on soittanut Suomen merkittävimpien sinfoniaorkestereiden kuten Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin, Turun filharmonisen orkesterin, Avanti!- kamariorkesterin sekä Suomen kansallisoopperan orkesterin bassoryhmissä. Lisäksi hän on toiminut muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana mm. sellaisissa pop-, rock-, jazz- ja kansanmusiikkiyhtyeissä kuin Tjango!, Joonas Widenius Trio, Snekka sekä Game Music Collective.
Tomi Metsäketo
tenori
Tomi Metsäkedon laulajanura alkoi Helsingissä Cantores Minores-poikakuorossa. Opiskelu Sibelius- lukiossa, Helsingin konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian oopperaluokalla johti siihen, että jo 1980- luvun lopulla hän esiintyi poikasolistina Savonlinnan oopperajuhlilla ja Suomen kansallisoopperassa. Vuonna 1998 hänet valittiin European Union Opera -ohjelmaan, joka sisälsi mestarikursseja, luentoja ja konsertteja Baden-Badenissa ja Pariisissa. Hänen opintoihinsa on kuulunut myös laulukursseja Roomassa Tina Scapinin johdolla.
Metsäketo tunnetaan etenkin italiankielisten laulujen tulkkina sekä rooleistaan musikaaleissa Les Misérables, The Sound of Music, Me and My Girl, Calypso, Elisabeth ja Titanic. Hänen debyyttialbuminsa Primo vuonna 2002 ylitti kultalevyrajan, ja toista albumia Tummaa samettia myytiin platinalevyn verran 2004. Molemmat levytykset toivat myös Emma-palkintoehdokkuuksia. Metsäkedon vuonna 2010 ilmestynyt ensimmäinen joululevy Kuului laulu enkelten valittiin radiotoimittajien keskuudessa kuukauden joululevyksi, ja senkin myynti ylitti platinalevyyn oikeuttavan rajan. Kaikkiaan Metsäkedon albumeja on myyty yli 100.000 kappaletta.
Omien konserttikiertueidensa lisäksi Metsäketo on toteuttanut konserttisarjat nimeltä Tuliset tenorit (Jyrki Anttilan ja Pentti Hietasen kanssa) sekä Sopraanot Metsäkedolla (Maria Lundin ja Päivi Pylvänäisen kanssa). Lukuisia kotimaan kiertueita on ollut myös mm. Laura Voutilaisen, Saara Aallon, Laura Pyrrön ja Mari Palon kanssa.
Televisiossa Metsäketo on nähty Suomen paras kuoro -ohjelman vakiotuomarina. Keväällä 2006 hän tuli
toiseksi kappaleella Eternamente Maria Suomen euroviisuedustajaa valittaessa - ja hävisi siten Lordille.
Tanssii tähtien kanssa -kisan hän voitti samana vuonna.
Veera Pesu
oboe
Musiikin Maisteri Veera Pesu syntyi Kuusankoskella ja muutti pian perheensä mukana Savitaipaleelle. Lähin musiikkiopisto löytyi Lappeenrannasta ja siellä häntä opettivat oboetaiteilijat Timo Lehtonen ja Matti Jylhä-Vuorio.
1989 Pesu aloitti opinnot Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla, jossa häntä opettivat Jorma Valjakka ja Aale Lindgren. Hän on täydentänyt oboensoiton opintojaan Thomas Indermühlen ja Erik Niord Larsenin johdolla sekä lukuisilla mestarikursseilla.
Ensikonsertin Sibelius-Akatemiassa hän piti keväällä 2003. Vuodesta 1997 lähtien Veera Pesu soitti Turun Filharmonisessa orkesterissa, ja vuosina 1998-2005 hän toimi sen oboeryhmän äänenjohtajana. Hän on esiintynyt useita kertoja myös orkesterin solistina.
Keväästä 2005 alkaen Veera Pesu on toiminut Suomen Kansallisoopperan orkesterissa oboen vuorottelevana äänenjohtajana. Hän on lisäksi soittanut Savonlinnan oopperajuhlaorkesterissa useana kesänä.
Veera Pesu on esiintynyt kamarimuusikkona mm. Rauman Festivossa, Korsholman musiikkijuhlilla, Savonlinnan oopperajuhlilla, Nauvon Kamarimusiikkipäivillä ja Crusell-viikoilla Uudessakaupungissa. Hän on Il Vento-puhallinkvintetin jäsen.