Tuomas Ylinen

cello

Fredrika Mikkola

violin

Hortus Musicus

orkesteri

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Hortus Musicus on yksi vanhimmista edelleen esiintyvistä vanhan musiikin yhtyeistä maailmassa. Virolainen viulisti Andres Mustonen oli vasta seitsemäntoistavuotias musiikinopiskelija perustaessaan kokoonpanon vuonna 1972. Yhtyeen ensiesiintyminen merkitsi aivan uuden musiikkiperinteen syntyä Virossa. Sen ohjelmistoon on kuulunut esimerkiksi gregoriaanisia lauluja, keskiaikaisia hymnejä ja motetteja, renessanssi- ja barokkimusiikkia, ranskalaisia chansoneja ja italialaisia madrigaaleja.

Hortus Musicus on esiintynyt ympäri maailmaa ja julkaissut lähes 40 levyä. Ensemble on vuosien mittaan kehittänyt oman tyylin, tulkiten muinaista musiikkia omalla 2000-luvun tavallaan. Nyttemmin yhtyeen ohjelmisto voi yhtä hyvin sisältää vaikkapa intialaista ja juutalaista perinnemusiikkia tai sitten kokonaan uusia sävellyksiä. Monet nykysäveltäjät kuten Arvo Pärt ovat säveltäneet teoksia Hortus Musicukselle.

Kuva: Kaupo Kikkas

Arja Saijonmaa

laulu

Arja Saijonmaa oppi soittamaan pianoa viisivuotiaana ja soitti jo 11-vuotiaana Mozartin pianokonserton orkesterin kanssa kotikaupungissaan Mikkelissä. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän aloitti kirjallisuus- ja musiikkitieteiden opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui aikanaan filosofian kandidaatiksi. Samaan aikaan alkoivat piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa ja myöhemmin vielä elokuvataiteen opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Saijonmaan ura alkoi 1960-luvun poliittisesta laululiikkeestä ja Ylioppilasteatterista, jossa hän oli mukana Arvo Salon kirjoittamassa ja Kaj Chydeniuksen säveltämässä ikonisessa Lapualaisoopperassa. Sittemmin hän toimi Ylioppilasteatterin johtoryhmässä ja myös ohjasi teatteriesityksiä. Vuonna 1969 hän teki ensimmäiset levytyksensä kuten menestyskappaleen Puhu minulle rakkaudesta.

Syksyllä 1970 kreikkalaisiakin lauluja esittänyt Saijonmaa tapasi Helsingissä vierailleen Mikis Theodorakisin. Kreikan sotilasjunttaa vastustanut säveltäjä oli lähtenyt Ranskaan maanpakoon, sillä kotimaassa hänet oli tuomittu kotiarestiin ja hänen musiikkinsa esittäminen kielletty. Theodorakis kiinnitti Saijonmaan maailmankiertueensa solistiksi. Theodorakisin laulujen lisäksi Saijonmaasta tuli tunnettu myös chileläisen Inti-Illimani-orkesterin kanssa äänittämistään Violetta Parran lauluista kuten Gracias a la vida eli Elämälle kiitos. Vuonna 1983 ilmestyi hänen tunnetuin suomenkielinen levytyksensä Ystävän laulu, venäläisen trubaduurin Vladimir Vysotskin laulu Juha Vainion suomentamana.

Pääasiassa Ruotsissa asuva Saijonmaa on levyttänyt hengästyttävän määrän lauluja, ja levyjä on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Kultalevyjä on siunaantunut Suomessa ja Ruotsissa useita, Ruotsissa myös timanttilevy. Tuotantoon kuuluu mm. suomalaisia ikivihreitä iskelmiä ja tangoja niin ruotsiksi kuin suomeksi. Saijonmaa on tehnyt myös kabaree- ja revyyesityksiä Tukholmassa, Pariisissa, Berliinissä ja Yhdysvalloissa. Kirjailijanakin tunnettu Saijonmaa on kaiken aikaa työskennellyt maailmanrauhan ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana ja toiminut mm. YK:n pakolaisavun sekä YK:n UN Women -järjestön hyväntahdonlähettiläänä. Työstään hän on saanut useita tunnustuksia; myös Pro Finlandia -palkinnon.

Kuva: Micael Engström AB